Kulttuurinnälkä kasvaa syödessä

Tuli taas käytyä Helsingissä, tällä kertaa työn puolesta. Tutustuimme ensinnäkin Ateneumin Kalevala-näyttelyyn, joka oli oikein mielenkiintoinen ja herätti ihmettelemään sitä, miten erilaisia tulkintoja samasta teoksesta voidaan tehdä. Oli tietenkin hienoa nähdä klassikkoteoksia, kuten Gallen-Kallelan Sammon taonta - sen sijaan Ekmanin romanttiset tulkinnat taivaalla leijuvine hahmoineen ja utupilvineen eivät meikäläistä puhuttele. Modernien, sinänsä hienojen, tilaustöiden yhteyttä Kalevalaan jäin vähän ihmettelemään. Tästä linkistä pääset Ateneumin Kalevala-sivulle: http://www.ateneum.fi/default.asp?docId=15942 Näyttely on avoinna 9.8. asti.

Toinen näyttely oli Tennispalatsin taidemuseon Disney-näyttely, jossa siis valotettiin Disney-studioiden elokuvien taidehistoriallisia taustoja. En ole mikään suuri Disneyn ystävä, koska mielestäni elokuvissa ja sarjoissa usein vesitetään alkuperäiset tarinat jotenkin pliisuiksi muoviversioiksi, mutta näyttelyn jälkeen arvostukseni kyllä himpun verran kasvoi, kun osoitettiin, miten paljon taustatyötä elokuviin on tehty ja miten vahvat yhteydet niillä on (eurooppalaiseen) kirjallisuuteen, kuvataiteeseen, elokuvataiteeseen, arkkitehtuuriin ja musiikkiin. Suurimman vaikutuksen kuitenkin teki kuuden minuutin pituinen surrealistinen lyhytelokuva, joka on tehty valmiiksi 2000-luvulla Walt Disneyn ja Salvador Dalin yhteistyönä syntyneen materiaalin pohjalta. Materiaalit olivat lojuneet arkistossa vuosikymmeniä, mutta hyvää kannatti kai odottaa!http://www.taidemuseo.fi/suomi/tennispalatsi/lisat/Disney1.html Tämä näyttely päättyy 31.5.

Entä ruokanälkä?

Lipstikka rehottaa taas puutarhassa, mutta nyt ei ole siihen liittyvää reseptiä tarjolla, vaan uunikasvisten ohje. Tämä on alunperin Ghillie Basanin keittokirjasta Marokkolainen keittiö (Gummerus 2006), mutta mukailen sitä vapaasti. Alkuperäisen ohjeen idea on käyttää seitsemää eri kasvista, runsaasti valkosipulia ja oliiviöljyä sekä tuoretta rosmariinia. Meidän keittiön versio on suraavanlainen:

Kaivele esille kasviksia, useaa lajia ja eri värisiä, jos mahdollista, esim. seuraavia: bataattia ja/tai porkkanaa, munakoisoa, sipuleita ja/tai purjoa, kesäkurpitsaa, tomaatteja, parsakaalia, palsternakkaa, paprikaa. Pilko ne reiluiksi paloiksi, hitaasti kypsyvät pienemmiksi kuin nopeasti kypsyvät. Laita uunipellille, mutta leivinpaperia ei kannata laittaa. Kasviksia tulee olla pelti täynnä, jos meinaat, että ruokaa riittää edes muutamalle hengelle, koska kypsyessään kasvikset pienenevät, ja ainakin meidän perheessä menekki on huomattava. Kuori ja viipaloi valkosipulia; alkuperäisessä ohjeessa taisi olla 6 kynttä, mutta laita oman maun mukaan. Kuori ja viipaloi myös palanen tuoretta inkivääriä. Jos sitä ei ole, niin jätä pois... Ripottele nämä kasvisten joukkoon. Ripottele mukaan myös vastajauhettua mustapippuria ja hiuman suolaa ja - tämä on tärkeää - jonkin verran juoksevaa hunajaa tai ruskeaa sokeria. Ja sitten vielä sitä rosmariinia, joko muutama tuore oksa tai kuivattua purkista, ja lopuksi anteliaasti oliiviöljyä, neitsytsellaista, jos sattuu olemaan. Puristi tietysti etsisi kaikki Suomen herkkukaupat läpi löytääkseen marokkolaista, mutta meidän keittiö on "otetaan, mitä on" -keittiö. Kääntele öljy kasvisten joukkoon. Paista uunissa; jos on kiire, niin kuumemmassa, jos ei ole kiire, niin miedossa lämmössä kaikessa rauhassa niin kauan, että kasvikset ovat pehmeitä ja hiukan karamellisoituneita. Jos osa kasviksista on pakasteesta eli esikypsytettyjä, niin lisää ne joukkoon, kun muut kasvikset ovat puolikovia. Sekoita välillä, jos tuntuu siltä. Tarjoa kuskusin kera, jonka voit maustaa voilla, sitruunalla ja persilja- tai minttusilpulla tai olla maustamatta.