Ja vieläkin jatkuu uskonnon tehtävistä.

Kuudennessa tehtävässä piti kertoa, mihin Vanhan testamentin kuvaamiin tapahtumiin liittyvät Nooa, Joosua ja Nehemia. Pohjatekstinä oli kolme katkelmaa apokryfisestä Siirakin kirjasta. Tässä, kuten edellisessäkin tehtävässä, kunkin henkilön onnistunut esittely toi aina kaksi pistettä. Nooa oli helppo tapaus, sillä kertomus vedenpaisumuksesta ja arkista eläimineen lienee kaikille tuttu jo lapsuudesta. Sen sijaan Joosua ja Nehemia olivat hankalampia. Näitä henkilöitä ei välttämättä edes oppikirjoissa esitellä.

Joosua tuli israelilaisten johtajaksi Mooseksen jälkeen. Mooses vapautti kansan Egyptin orjuudesta ja johdatti heidät halki erämaan Luvatun maan rajoille. Hän kuitenkin kuoli pääsemättä itse sinne, joten Joosuasta tuli sotapäällikkö, joka johti Kanaaninmaan valloitusta joskus 1200-luvulla eaa. Luvattu maa ei tietenkään ollut autio, sillä se on osa Lähi-Idän hedelmällistä puolikuuta eli viljelykelpoista aluetta, joka ulottuu kuunsirpin muotoisena Kaksoisvirtojen maasta Välimeren pohjukan kautta Egyptiin. Taistelu tästä alueestahan jatkuu yhä nykypäivänä. (Tämä oli sivuhuomautus, ei vaadita YO-tehtävässä). Joosuan nimellä kulkee yksi Vanhan testamentin historiallisista kirjoista.

Nehemialla on myös VT:ssa nimikkokirja, jossa kerrotaan Babylonian pakkosiirtolaisuudesta paluun jälkeisestä ajasta 400-luvulla. Nehemia oli Persian käskynhaltija Palestiinassa ja hän otti tehtäväkseen Jerusalemin muurin uudelleen rakentamisen, toimi köyhtyneiden israelilaisten taloudellisen tilanteen parantamiseksi sekä teki yhteiskunnallisia ja uskonnollisia uudistuksia.

Seitsemäs tehtävä kuului: "Uusimmassa tutkimuksessa on kritisoitu ajatusta hindulaisuudesta yhtenä uskontona. Pohdi syitä tähän arvioimalla oheisia tekstejä." Tekstikatkelmat olivat peräisin Mundakasta, Tulsi Dasista ja Manun laista ja toivat kukin esille erilaisen, jopa ristiriitaisen kuvan hindulaisuudesta. Ensimmäiseksi piti ymmärtää, että ilmaus "yksi uskonto" viittaa hindulaisuuden sisäiseen yhtenäisyyteen; tehtävässä pyydetään siis pohtimaan väitettä, että hindulaisuus ei olisi yhtenäinen uskonto. Vastauksessa pitää käsitellä annettuja tekstejä ja lisäksi voi esitellä vaikkapa hindulaisuuden monimuotoista jumalakäsitystä, monikerroksista pyhää kirjallisuutta, alueellista laajuutta ja erilaisia käsityksiä pelastukseen johtavasta tiestä sekä eri kastien erilaista asemaa suhteessa uskontoon. Vastauksessa ei kuitenkaan välttämättä tarvitse ottaa sitä kantaa, että hindulaisuus on kokoelma uskontoja, vaan voi ottaa vastapainoksi hindulaisia yhdistäviä tekijöitä, kuten uskon sielunvaellukseen ja karman lakiin. Tärkeää on siis vastata tehtyyn kysymykseen ja pohtia syitä otsikossa esiintyvälle tutkijoiden väitteelle.

Ainoa etiikkaan liittyvä kysymys oli tällä kertaa diakoniatyöhön liittyvä numero kahdeksan. Siinä piti pohjatekstiä apuna käyttäen vastata kysymykseen, miten diakoninen vastuu toteutuu nykyään. Vastauksen suuntaa määritteli myös kysymyksessä oleva pohjustus, jonka mukaan "Kirkon perustehtäviin on aina kuulunut diakonia. Suomessa kirkko on kantanut päävastuun sosiaalisen hädän lievittämisestä aina 1800-luvun jälkimmäiselle puoliskolle asti. Tämän jälkeen yhteiskunta osallistui voimakkaammin sosiaalisen vastuun kantamiseen."

Tässä niin kuin monessa muussakin tehtävässä kannattaa lähteä määritelmästä. (Esim. seuraavasti: Diakonia on kristillisestä lähimmäisenrakkaudesta nousevaa vähosaisten auttamista. + esimerkkejä) Lisäksi vastauksessa täytyy jotenkin käsitellä diakonian ja yhteiskunnallisen sosiaaliturvan suhdetta. Annettu aineisto sijoittaa diakonian sosiaaliturvaa täydentäväksi "viimeiseksi luukuksi", josta haetaan apua, kun muualta ei sitä saa. Näillä eväillä saisi kolme pistettä. Syventelemällä yhteiskunnallisen tilanteen analyysiä ja pohtimalla, miten kirkon ja yhteiskunnan antaman avun suhde pitäisi järjestää, pisteitä tulisi lisää.

Ensimmäinen jokeri, yhdeksikkö, käsitteli kirkkovuotta, sen sisältöä ja merkitystä uskonnollisessa ja yhteiskunnallisessa elämässä. Tässä pääsee taas määritelmästä liikkeelle: Kirkkovuosi on kristillisten juhlapyhien kalenteri. Jokainen sunnuntai on ylösnousemuksen juhla, ja lisäksi vuoden kiertoon liittyy Jeesuksen elämänvaiheisiin, muutamiin muihin henkilöihin ja kristillisen opin teemoihin liittyviä juhlia. Kirkkovuosi alkaa adventista ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Tämän jälkeen voisi selostaa kirkkovuoden sisältöä tarkemmin, esimerkiksi juhlien sisältöä ja viettoa ja mahdollisesti myös historiaa. Sitten olisi hyvä siirtyä uskonnolliseen merkitykseen ja lopulta yhteiskunnalliseen merkitykseen. Parhaisiin pisteisiin pääseee esittämällä myös kriittisiä näkökulmia: millaisia asioita kristillisten juhlien vietossa saatetaan pitää yhteiskunnallisesta näkökulmasta ongelmallisina. Mielestäni tämän tehtävän aihe sinänsä ei ollut vaikea, mutta parhaisiin pisteisiin ei ole siinä helppo päästä.

Kymmenes ja viimeinen tehtävä, toinen jokeri, kuului: "Askeettinen perinne maailmanuskonnoissa. Tarkastele kysymystä kolmen maailmanuskonnon näkökulmasta." Tämä on mielestäni tyypillinen maailmanuskonto-jokeri, johon vastaaminen ainakaan perustasolla ei ole ylivoimaista. Liikkeelle kannattaa lähteä sen pohtimisesta, mitä askeesi on ja sitten valita kolme käsiteltävää uskontoa. Parhaat valinnat ovat kristinusko (erakko- ja luostariperinne), budhalaisuus (luostariperinne ja elämänjanon sammuttaminen, mutta huomaa: Gautama Buddha ei kannattanut äärimmäistä askeesia, vaan kultaista keskitietä) sekä hindulaisuus (vaeltavat sadhut). Hyviä pisteitä saa pohtimalla askeesin merkitystä ja tavoitetta kussakin uskonnossa ja sen liittymistä kunkin uskonnon oppiin. Askeesi voi olla ulkonaista, kuten ruoasta, unesta, elämän mukavuuksista ja seksuaalisuuden toteuttamisesta luopumista, mutta se voi olla myös henkistä laatua, "omasta minästä luopumista". Tämä näkyy luostarien kuuliaisuuslupauksissa ja buddhalaisuuden käsityksessä minuuden harhasta.

Tällaista siis tänä pääsiäisenä, toivottavasti kaikilla on ollut rentouttava loma.

Virpi