Kuvatehtävä, joka oli neljäntenä, oli kaikkein suosituin, sillä siihen oli vastannut jokainen kokelas. Jos tunnisti kuvien aiheet, tehtävästä sai kyllä yhtä ja toista irti. Kyseessä ovat siis Bernt Notken maalaaman Johannesalttarin kaksi kuvaa Pyhän Annan kirkosta Lyypekistä. Tässä ne ovat pieninä kuvina, joten katso tarkemmin Wikimedia Commonsista.
Olennaista tehtävässä onnistumiselle oli tunnistus: oikeanpuoleisessa kuvassa Johannes Kastaja kastaa Jeesuksen ja vasemmassa Jeesus on kuolleena, ristiltä alas otettuna. Molemmissa kuvissa on esitetty kolminaisuusoppi: Isä Jumala komeassa piispallisessa asussa, Pyhä Henki kyyhkysenä ja Poika ihminen Jeesuksena. Pisteitä sai kuviin liittyvän kristillisen sisällön selittämisestä: kolminaisuusopin lisäksi voi käsitellä kaksiluonto-oppia, Kristuksen kärsimyksen ja kuoleman merkitystä sekä kastetta. Johanneksen kainalossa oleva kirja on muuten Vanha testamentti, sillä Johanneksen katsotaan olleen viimeinen "vanhan liiton" profeetta. http://commons.wikimedia.org/wiki/Image:Bernt_Notke_002.jpg
Viidenteen kysymykseen sen sijaan oli aika vähän vastauksia ja se olikin sikäli vaativa tehtävä, että näistä Suomen kirkkohistorian tärkeistä henkilöistä ei välttämättä oppikirjoissa ole paljoakaan - ehkä Lars Levi Laestadiusta lukuun ottamatta. Muut kaksi olivat Johannes (Juhana) Gezelius vanhempi ja Anders (Antti) Chydenius, ja kysyttiin siis, miksi he ovat merkittäviä Suomen kirkkohistoriassa.
Johannes Gezelius toimi Turun piispana 16oo-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Hän toimi aktiivisesti sekä papiston että kansan sivistystason kohottamiseksi ja uskoi painetun sanan voimaan. Siksi hän kehitti sekä koulu- että yliopisto-opetusta, kirjoitti ahkerasti ja edisti kirjojen kustantamista ja hankkimista seurakuntiin. Hänen aikanaan aloitettiin rippikirjojen pito, josta sittemmin muodostui väestökirjanpito. Internetissä on Biografiakeskuksen sivuilla Pentti Laasosen mielenkiintoinen artikkeli tästä puhdasoppisuuden ajan suurmiehestä:
Anders Chydeniuksessa puolestaan henkilöityvät monet 1700-luvulle tyypilliset ilmiöt. Paitsi että hän oli kirkkoherra (Kokkolassa) ja hengenmies, hän suuntasi tarmonsa valistusajan ihanteiden mukaisesti moniin hyödyllisiin ja järkeviin toimiin. Hänen keksintönsä, kuten paranneltu kärrymalli, ovat kuitenkin jääneet hänen talousteoreettisten ajatustensa varjoon. Aikoinaan Chydeniuksen kuva komeili 500 mk:n setelissä, koska häntä voidaan pitää liberalistisen talousteorian edelläkävijänä; hän siis vaati kaupan esteiden poistamista. Hän myös halusi edistää ihmisten perusoikeuksia, kuten sananvapautta ja uskonnonvapautta (jälkimmäistä tosin esitettiin vielä 1700-luvulla varsin rajoitetulle ihmisryhmälle, maassa asuville ulkomaalaisille). Näissä asioissa Anders sai äänensä kuuluviin toimiessaan pappissäädyn edustajana valtiopäivillä. Katso lisää Wikipediasta tai Anders Cydenius -säätiön kotisivulta http://www.chydenius.net/index.asp.
Laestadius toimi 1800-luvulla pappina Ruotsin Kaaresuvannossa. Lestadiolainen liike rupesi kuitenkin leviämään Lapissa yli valtakunnanrajojen ja on tänäkin päivänä hyvin merkittävä herätysliike Pohjois-Suomessa. Hengellisen heräämisen lisäksi Laestadius pyrki edistämään raittiutta ja kristillisiä elämäntapoja, mikä on suuresti vaikuttanut liikkeen kannattajien ja koko Lapin väestön elämään. Lisätietoja on Wikipediassa tai vielä paremmin tässä dosentti Jouko Talosen artikkelissa: http://www.lyrs.fi/arkisto/tekstit/talonen_jouko_002.html.
Virpi
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti