Torstain väliraportti

Sen verran pitää eilen kirjoitettua täsmentää, että aloite, jonka kohdalla mainitsin Porvoon hiippakunnan Nuorten kirkkopäivät, koski muitakin mahdollisia aloitteentekijöitä. Siis tarkoitus olisi, että kukin hiippakuntavaltuusto voi itse määritellä, millaisille järjestöille ja yhteisöille se antaa aloiteoikeuden.

Tänään olemme hyväksyneet kirkon keskusrahaston talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman. Edustaja-aloite, joka koski osallistumista Petroskoin kirkon loppurahoitukseen, sai ratkaisukseen virallisen kolehdin ensi vuonna. Tuomasmessujen radioinnista Radio Dein kautta vuonna 2010 äänestettiin ja asialle myönnettiin rahoitus. Muilta osin talousarvio meni kirkkohallituksen esityksen mukaisena läpi, paitsi että valiokunta nipisti osan kirkolliskokouksen historian kirjoittamiseen tarkoitetusta määrärahasta. Itse käytin pienen kiitospuheenvuoron kirkkohallitukselle, koska budjetissa esitettiin (ja salissa siis hyväksyttiin) kaksi uskonnonopetusta tukevaa määräahaa. Iso raha menee Seurakuntaopiston säätiölle, joka mm. ylläpitää Uskonnonpedagogista instituuttia. Pieni määräraha menee uskonnonopettajien täydennyskoulutukseen liittomme kautta. Katso Seurakuntaopistosta lisätietoja tästä: http://www.srk-opisto.fi/ ja UPI:sta: http://www.srk-opisto.fi/index.php?lk_id=8

Viime keväästä asti on käyty vaihtelevalla intensiteetillä julkista keskustelua uskonnonopetuksen laajuudesta ja luonteesta. Parhaillaan on meneillään peruskoulun opetussuunnitelmauudistus ja tuntijaon pohtiminen. Koska tiedetään, että paineita joidenkin aineiden tuntimäärien lisäämiseen on olemassa, nousee kysymys, mistä vähennettäisiin, kun oppilaiden työpäivää ei voida venyttää. Historiasta tiedämme, että vähennyspaine koskee usein uskontoa, joten julkinen keskustelu aiheesta onkin paikallaan. Paikallaan on myös opettajien tukeminen, sillä varsinkin varhaiskasvattajat ja luokanopettajat saattavat olla uskonnon opettamisessa hankaluuksissa. Perustelen: Esimerkiksi luokanopettajien koulutuksessa on minimaalisen vähän uskontoa, joten jos opettajalla itsellään ei ole harrastuneisuutta asiaan, hän on hyvin riippuvainen valmiista tuntisuunnitelmista ja muusta materiaalista. Huhu myös kertoo, että uskonnon tunteja saatetaan käyttää muiden oppiaineiden tarpeisiin tai vaikkapa ajantäytevideoiden katseluun. Katsokaa huviksenne esimerkiksi Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen sivuja: uskontoa 2 opintopistettä, mikä tarkoittaa neljää tuntia luentoja, 14:ää tuntia ryhmätöitä ja neljää tenttikirjaa. Näillä opinnoilla pitäisi siis kyetä hoitamaan kokonainen oppiaine! https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=1351&idx=0&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2009

Toinen kohta, jossa tukea tarvittaisiin, ovat pienet yläkoulut, jossa ei ole pätevää uskonnonpettajaa, vaan opetusta hoitaa jonkin muun aineen opettaja, jolla sattuu olemaan vajaa tuntimäärä omassa aineessaan tai joka muusta syystä suostuu ottamaan itselleen uskonnon tunnit. Tuen kohdistaminen näille opettajille olisi todella tärkeää, koska heiltä saattavat kokonaan puuttua uskonnon aineopinnot, mutta en osaa oikein arvella, miten se parhaiten tapahtuisi. Suurissa yläkouluissa ja lukioissa on pääsääntöisesti alalle koulutetut opettajat, joten siellä tuen tarve on vähemmän akuutti, mutta kuitenkin olemassa, erityisesti nuorten opettajien parissa.