Sosiaalinen media oppimisympäristönä
View more presentations from Harto Pönkä.
keskiviikko 11. marraskuuta 2009
Harto Pönkä räväyttää jälleen: Sosiaalinen media oppimisympäristönä
Check out this SlideShare Presentation:
torstai 5. marraskuuta 2009
Torstain väliraportti
Sen verran pitää eilen kirjoitettua täsmentää, että aloite, jonka kohdalla mainitsin Porvoon hiippakunnan Nuorten kirkkopäivät, koski muitakin mahdollisia aloitteentekijöitä. Siis tarkoitus olisi, että kukin hiippakuntavaltuusto voi itse määritellä, millaisille järjestöille ja yhteisöille se antaa aloiteoikeuden.
Tänään olemme hyväksyneet kirkon keskusrahaston talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman. Edustaja-aloite, joka koski osallistumista Petroskoin kirkon loppurahoitukseen, sai ratkaisukseen virallisen kolehdin ensi vuonna. Tuomasmessujen radioinnista Radio Dein kautta vuonna 2010 äänestettiin ja asialle myönnettiin rahoitus. Muilta osin talousarvio meni kirkkohallituksen esityksen mukaisena läpi, paitsi että valiokunta nipisti osan kirkolliskokouksen historian kirjoittamiseen tarkoitetusta määrärahasta. Itse käytin pienen kiitospuheenvuoron kirkkohallitukselle, koska budjetissa esitettiin (ja salissa siis hyväksyttiin) kaksi uskonnonopetusta tukevaa määräahaa. Iso raha menee Seurakuntaopiston säätiölle, joka mm. ylläpitää Uskonnonpedagogista instituuttia. Pieni määräraha menee uskonnonopettajien täydennyskoulutukseen liittomme kautta. Katso Seurakuntaopistosta lisätietoja tästä: http://www.srk-opisto.fi/ ja UPI:sta: http://www.srk-opisto.fi/index.php?lk_id=8
Viime keväästä asti on käyty vaihtelevalla intensiteetillä julkista keskustelua uskonnonopetuksen laajuudesta ja luonteesta. Parhaillaan on meneillään peruskoulun opetussuunnitelmauudistus ja tuntijaon pohtiminen. Koska tiedetään, että paineita joidenkin aineiden tuntimäärien lisäämiseen on olemassa, nousee kysymys, mistä vähennettäisiin, kun oppilaiden työpäivää ei voida venyttää. Historiasta tiedämme, että vähennyspaine koskee usein uskontoa, joten julkinen keskustelu aiheesta onkin paikallaan. Paikallaan on myös opettajien tukeminen, sillä varsinkin varhaiskasvattajat ja luokanopettajat saattavat olla uskonnon opettamisessa hankaluuksissa. Perustelen: Esimerkiksi luokanopettajien koulutuksessa on minimaalisen vähän uskontoa, joten jos opettajalla itsellään ei ole harrastuneisuutta asiaan, hän on hyvin riippuvainen valmiista tuntisuunnitelmista ja muusta materiaalista. Huhu myös kertoo, että uskonnon tunteja saatetaan käyttää muiden oppiaineiden tarpeisiin tai vaikkapa ajantäytevideoiden katseluun. Katsokaa huviksenne esimerkiksi Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen sivuja: uskontoa 2 opintopistettä, mikä tarkoittaa neljää tuntia luentoja, 14:ää tuntia ryhmätöitä ja neljää tenttikirjaa. Näillä opinnoilla pitäisi siis kyetä hoitamaan kokonainen oppiaine! https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=1351&idx=0&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2009
Toinen kohta, jossa tukea tarvittaisiin, ovat pienet yläkoulut, jossa ei ole pätevää uskonnonpettajaa, vaan opetusta hoitaa jonkin muun aineen opettaja, jolla sattuu olemaan vajaa tuntimäärä omassa aineessaan tai joka muusta syystä suostuu ottamaan itselleen uskonnon tunnit. Tuen kohdistaminen näille opettajille olisi todella tärkeää, koska heiltä saattavat kokonaan puuttua uskonnon aineopinnot, mutta en osaa oikein arvella, miten se parhaiten tapahtuisi. Suurissa yläkouluissa ja lukioissa on pääsääntöisesti alalle koulutetut opettajat, joten siellä tuen tarve on vähemmän akuutti, mutta kuitenkin olemassa, erityisesti nuorten opettajien parissa.
Tänään olemme hyväksyneet kirkon keskusrahaston talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman. Edustaja-aloite, joka koski osallistumista Petroskoin kirkon loppurahoitukseen, sai ratkaisukseen virallisen kolehdin ensi vuonna. Tuomasmessujen radioinnista Radio Dein kautta vuonna 2010 äänestettiin ja asialle myönnettiin rahoitus. Muilta osin talousarvio meni kirkkohallituksen esityksen mukaisena läpi, paitsi että valiokunta nipisti osan kirkolliskokouksen historian kirjoittamiseen tarkoitetusta määrärahasta. Itse käytin pienen kiitospuheenvuoron kirkkohallitukselle, koska budjetissa esitettiin (ja salissa siis hyväksyttiin) kaksi uskonnonopetusta tukevaa määräahaa. Iso raha menee Seurakuntaopiston säätiölle, joka mm. ylläpitää Uskonnonpedagogista instituuttia. Pieni määräraha menee uskonnonopettajien täydennyskoulutukseen liittomme kautta. Katso Seurakuntaopistosta lisätietoja tästä: http://www.srk-opisto.fi/ ja UPI:sta: http://www.srk-opisto.fi/index.php?lk_id=8
Viime keväästä asti on käyty vaihtelevalla intensiteetillä julkista keskustelua uskonnonopetuksen laajuudesta ja luonteesta. Parhaillaan on meneillään peruskoulun opetussuunnitelmauudistus ja tuntijaon pohtiminen. Koska tiedetään, että paineita joidenkin aineiden tuntimäärien lisäämiseen on olemassa, nousee kysymys, mistä vähennettäisiin, kun oppilaiden työpäivää ei voida venyttää. Historiasta tiedämme, että vähennyspaine koskee usein uskontoa, joten julkinen keskustelu aiheesta onkin paikallaan. Paikallaan on myös opettajien tukeminen, sillä varsinkin varhaiskasvattajat ja luokanopettajat saattavat olla uskonnon opettamisessa hankaluuksissa. Perustelen: Esimerkiksi luokanopettajien koulutuksessa on minimaalisen vähän uskontoa, joten jos opettajalla itsellään ei ole harrastuneisuutta asiaan, hän on hyvin riippuvainen valmiista tuntisuunnitelmista ja muusta materiaalista. Huhu myös kertoo, että uskonnon tunteja saatetaan käyttää muiden oppiaineiden tarpeisiin tai vaikkapa ajantäytevideoiden katseluun. Katsokaa huviksenne esimerkiksi Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen sivuja: uskontoa 2 opintopistettä, mikä tarkoittaa neljää tuntia luentoja, 14:ää tuntia ryhmätöitä ja neljää tenttikirjaa. Näillä opinnoilla pitäisi siis kyetä hoitamaan kokonainen oppiaine! https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=1351&idx=0&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2009
Toinen kohta, jossa tukea tarvittaisiin, ovat pienet yläkoulut, jossa ei ole pätevää uskonnonpettajaa, vaan opetusta hoitaa jonkin muun aineen opettaja, jolla sattuu olemaan vajaa tuntimäärä omassa aineessaan tai joka muusta syystä suostuu ottamaan itselleen uskonnon tunnit. Tuen kohdistaminen näille opettajille olisi todella tärkeää, koska heiltä saattavat kokonaan puuttua uskonnon aineopinnot, mutta en osaa oikein arvella, miten se parhaiten tapahtuisi. Suurissa yläkouluissa ja lukioissa on pääsääntöisesti alalle koulutetut opettajat, joten siellä tuen tarve on vähemmän akuutti, mutta kuitenkin olemassa, erityisesti nuorten opettajien parissa.
keskiviikko 4. marraskuuta 2009
Keskiviikon asioita
On näköjään mahdotonta raportoida kaikesta, mitä kirkolliskokouksessa keskustellaan ja päätetään, mutta tässä jokunen poiminta: Tänään hyväksyttiin kirkolliskokouksen uusi työjärjestys, jolla mm. perustetaan seuraavan nelivuotiskauden alusta kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunta. Valiokunnan luonne tulee luultavasti olemaan hiukan erilainen kuin muiden, sillä yleensä valiokunnat käsittelevät täysistunnon niille osoittamia aloitteita. Tulevaisuusvaliokunnan odotettaneen pohtivan laajempiakin näkyjä.
Tosin omasta käsikirjavaliokunnastani on kerrottava sen verran, että olemme tänään työskennelleet, vaikka meillä ei olekaan käsiteltäviä aloitteita. "Ylimääräinen" aika antaa meille mahdollisuuden seurata, miten viime keväänä hyväksytyn mietintömme toimeenpano etenee, ja muutenkin keskustella tärkeistä asioista. En kuitenkaan kerro keskusteluista tarkemmin, koska valiokuntatyöskentely ei ole julkista. Jossakin vaiheessa jollakin tavalla varmaan työmme tuloksia tulee julkisiksikin. Mietintöhän siis koski seurakuntien jumalanpalveluselämän kehittämistä.
Äänestysnappia painamaan pääsimme äsken, kun Porvoon hiippakunnasta tullut aloite Nuorten kirkkopäivien (Ungdomens kyrkodagar) aloiteoikeudesta hiippakuntavaltuustolle meni äänestykseen. Valiokuntamietinnössä sitä esitettiin raukeamaan, mutta salissa se päätettiin lähettää kirkkohallitukselle työstettäväksi. Mikäli oikein käsitän, valiokunta ei löytänyt järjestelmää, jolla eri hiippakunnat saataisiin tasa-arvoisiksi, koska muissa hiippakunnissa ei ole vastaavaa järjestelmää. Täysistunnossa kuitenkin ilmeisesti ajateltiin, ettei se saa olla este hyvän ja luovan käytännön edistämiselle - varsinkin kun juuri olimme hyväksyneet mietinnön, joka koski nuorten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamista.
Nyt ryntään kuulemaan keskustelua arkkipiispan vaalista ja jatkan myöhemmin!
Virpi
Tosin omasta käsikirjavaliokunnastani on kerrottava sen verran, että olemme tänään työskennelleet, vaikka meillä ei olekaan käsiteltäviä aloitteita. "Ylimääräinen" aika antaa meille mahdollisuuden seurata, miten viime keväänä hyväksytyn mietintömme toimeenpano etenee, ja muutenkin keskustella tärkeistä asioista. En kuitenkaan kerro keskusteluista tarkemmin, koska valiokuntatyöskentely ei ole julkista. Jossakin vaiheessa jollakin tavalla varmaan työmme tuloksia tulee julkisiksikin. Mietintöhän siis koski seurakuntien jumalanpalveluselämän kehittämistä.
Äänestysnappia painamaan pääsimme äsken, kun Porvoon hiippakunnasta tullut aloite Nuorten kirkkopäivien (Ungdomens kyrkodagar) aloiteoikeudesta hiippakuntavaltuustolle meni äänestykseen. Valiokuntamietinnössä sitä esitettiin raukeamaan, mutta salissa se päätettiin lähettää kirkkohallitukselle työstettäväksi. Mikäli oikein käsitän, valiokunta ei löytänyt järjestelmää, jolla eri hiippakunnat saataisiin tasa-arvoisiksi, koska muissa hiippakunnissa ei ole vastaavaa järjestelmää. Täysistunnossa kuitenkin ilmeisesti ajateltiin, ettei se saa olla este hyvän ja luovan käytännön edistämiselle - varsinkin kun juuri olimme hyväksyneet mietinnön, joka koski nuorten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamista.
Nyt ryntään kuulemaan keskustelua arkkipiispan vaalista ja jatkan myöhemmin!
Virpi
tiistai 3. marraskuuta 2009
Tärkeitä aiheita
Siis kirkolliskokouksessa. Useimmat valiokunnat ovat tänään työskennelleet koko aamupäivän ja työskentelevät parhaillaankin. Käsikirjavaliokunnalla ei ole työstettäviä asioita, joten me puuhaamme jotain muuta tärkeää tai vähemmän tärkeää. Eilen pidimme järjestäytymiskokouksen, jossa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Porvoon tuore piispa Bjön Vikström. Hänhän aloitti tehtävässään viime sunnuntaina ja joutui heti kirkolliskokoukseen! Valiokuntamme kokoontuu kyllä vielä työsarkaamme kuuluvien asioiden äärelle, vaikkei meillä virallista asialistaa olekaan.
Täysistunnossa käytiin eilen läpi 17 kohdan lista ja ko. asiat lähetettiin valiokuntiin valmisteltaviksi. Kirkon keskusrahaston budjetin kokonaisuudesta keskusteltiin varsin vähän, sen sijaan puheenvuoroja käytettiin kahdesta edustajien tekemästä talousarvioaloitteesta, joissa pyydettiin 100 000 euron määrärahaa Petroskoin luterilaisen kirkon rakentamisen viimeiseen vaiheeseen ja tuomasmessujen radiointiin ensi vuodelle n. 20 000 e. Talousarvion käsittely on siitä mielenkiintoista, että isot, satojentuhansien määrärahat menevät keskusteluitta ja sitten rahamäärältään paljon pienemmät kirvoittavat edustajien kielet. Tuomasmessun radiointiin pyydetään pariakymmentä tuhatta, ja kuvittelen, että joissakin miljoonahankkeissa tuollainen summa hupsahtaa helposti läpi käsien. Täytyy vain toivoa, että ne, jotka rahojen käytöstä sitten käytännössä lopulta päättävät, ovat viisaita ja vastuullisia. Olin hiukan varautunut käyttämään puheenvuoron uskonnonopetuksen tai pikemminkin opettajien tukemisesta, mutta talousarvioesityksessä oli määrärahat kahteen tällaiseen kohteeseen esitetty myönnettäväksi, niin en sitten viitsinyt tuhlata muiden edustajien aikaa jo eteenpäin menossa olevan asian vauhdittamiseen. Katsotaan sitten, onko aihetta palata teemaan, kun talousarvio tulee valiokunnasta takaisin täysistunnon käsittelyyn.
Jonkin verran keskusteltiin myös toisen helluntaipäivän palauttamisesta, josta on kaksi samansisältöistä aloitetta. Asia on sinänsä hyvä ja sai kannatusta, mutta noinkohan tuo enää onnistuu, työmarkkinajärjestöt saattavat pistää hanttiin. Katsotaan!
Teologisesti mielenkiintoinen teema on sopimus metodistikirkon kanssa (sekä suomen- että ruotsinkielisen). Kirkkojenvälisiä neuvotteluja on käyty jo usean vuoden ajan, ja niissä on tehty perusteellista työtä ja pureuduttu siihen, miten kumpikin kirkko ymmärtää ja tulkitsee kristillisen kirkon perusopetuksia, mm. vanhurskauttamista, pyhitystä ja sakramentteja. Eroja aivan ilmiselvästi on, mutta monissa asioissa on myös saavutettu entistä syvällisempää ymmärrystä toisen kirkon opetuksista, ja niinpä nyt esitetään, että solmittaisiin sopimus, joka mm. mahdollistaisi osallistumisen ehtoolliselle puolin ja toisin näissä kirkkokunnissa. Vastustaviakin puheenvuoroja kuultiin, mutta esityksen kannattajat katsovat, että "riittävä yksimielisyys" on saavutettu. Luettuani esityksen pohjana olevan asiakirjan, jossa tosiaankin on syvällistä teologiaa, olen omasta puolestani valmis äänestämään sopimuksen puolesta.
Tänään istuttiin klo 13:sta 17.15:een keskustelemassa ns. virkamiesoikeudellisesta paketista. Tarkemmin sanottuna siis lakivaliokunnan mietinnöstä, joka perustuu kirkkohallituksen esitykseen, jossa ehdotetaan kirkkolakiin muutoksia, joilla saatettaisiin ajan tasalle ja nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi lainsäädäntö, joka koskee kirkon palveluksessa virkasuhteessa olevia työntekijöitä. Tällä hetkellä lainsäädäntö on sekava ja vanhentunut ja hankalasti käytettävä. Vastaava lakiesityshän jo taannoin kaatui kirkolliskokouksessa, ja henkilökohtaisesti toivon, että tämä ei kaatuisi, vaikka salissa tullaankin ilmeisesti äänestämään siitä, hyväksytäänkö ehdotus vai lähetetäänkö se edelleen jatkovalmisteluun vai peräti hylätäänkö. Olen lähdössä iltalenkille, joten kirjoitan asiasta tarkemmin myöhemmin, mutta sanonpahan vain, että keskustelussa ammuttiin aika kovilla panoksilla!
Täysistunnossa käytiin eilen läpi 17 kohdan lista ja ko. asiat lähetettiin valiokuntiin valmisteltaviksi. Kirkon keskusrahaston budjetin kokonaisuudesta keskusteltiin varsin vähän, sen sijaan puheenvuoroja käytettiin kahdesta edustajien tekemästä talousarvioaloitteesta, joissa pyydettiin 100 000 euron määrärahaa Petroskoin luterilaisen kirkon rakentamisen viimeiseen vaiheeseen ja tuomasmessujen radiointiin ensi vuodelle n. 20 000 e. Talousarvion käsittely on siitä mielenkiintoista, että isot, satojentuhansien määrärahat menevät keskusteluitta ja sitten rahamäärältään paljon pienemmät kirvoittavat edustajien kielet. Tuomasmessun radiointiin pyydetään pariakymmentä tuhatta, ja kuvittelen, että joissakin miljoonahankkeissa tuollainen summa hupsahtaa helposti läpi käsien. Täytyy vain toivoa, että ne, jotka rahojen käytöstä sitten käytännössä lopulta päättävät, ovat viisaita ja vastuullisia. Olin hiukan varautunut käyttämään puheenvuoron uskonnonopetuksen tai pikemminkin opettajien tukemisesta, mutta talousarvioesityksessä oli määrärahat kahteen tällaiseen kohteeseen esitetty myönnettäväksi, niin en sitten viitsinyt tuhlata muiden edustajien aikaa jo eteenpäin menossa olevan asian vauhdittamiseen. Katsotaan sitten, onko aihetta palata teemaan, kun talousarvio tulee valiokunnasta takaisin täysistunnon käsittelyyn.
Jonkin verran keskusteltiin myös toisen helluntaipäivän palauttamisesta, josta on kaksi samansisältöistä aloitetta. Asia on sinänsä hyvä ja sai kannatusta, mutta noinkohan tuo enää onnistuu, työmarkkinajärjestöt saattavat pistää hanttiin. Katsotaan!
Teologisesti mielenkiintoinen teema on sopimus metodistikirkon kanssa (sekä suomen- että ruotsinkielisen). Kirkkojenvälisiä neuvotteluja on käyty jo usean vuoden ajan, ja niissä on tehty perusteellista työtä ja pureuduttu siihen, miten kumpikin kirkko ymmärtää ja tulkitsee kristillisen kirkon perusopetuksia, mm. vanhurskauttamista, pyhitystä ja sakramentteja. Eroja aivan ilmiselvästi on, mutta monissa asioissa on myös saavutettu entistä syvällisempää ymmärrystä toisen kirkon opetuksista, ja niinpä nyt esitetään, että solmittaisiin sopimus, joka mm. mahdollistaisi osallistumisen ehtoolliselle puolin ja toisin näissä kirkkokunnissa. Vastustaviakin puheenvuoroja kuultiin, mutta esityksen kannattajat katsovat, että "riittävä yksimielisyys" on saavutettu. Luettuani esityksen pohjana olevan asiakirjan, jossa tosiaankin on syvällistä teologiaa, olen omasta puolestani valmis äänestämään sopimuksen puolesta.
Tänään istuttiin klo 13:sta 17.15:een keskustelemassa ns. virkamiesoikeudellisesta paketista. Tarkemmin sanottuna siis lakivaliokunnan mietinnöstä, joka perustuu kirkkohallituksen esitykseen, jossa ehdotetaan kirkkolakiin muutoksia, joilla saatettaisiin ajan tasalle ja nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi lainsäädäntö, joka koskee kirkon palveluksessa virkasuhteessa olevia työntekijöitä. Tällä hetkellä lainsäädäntö on sekava ja vanhentunut ja hankalasti käytettävä. Vastaava lakiesityshän jo taannoin kaatui kirkolliskokouksessa, ja henkilökohtaisesti toivon, että tämä ei kaatuisi, vaikka salissa tullaankin ilmeisesti äänestämään siitä, hyväksytäänkö ehdotus vai lähetetäänkö se edelleen jatkovalmisteluun vai peräti hylätäänkö. Olen lähdössä iltalenkille, joten kirjoitan asiasta tarkemmin myöhemmin, mutta sanonpahan vain, että keskustelussa ammuttiin aika kovilla panoksilla!
maanantai 2. marraskuuta 2009
Kansliapäällikkö rokotti kirkolliskokousta
Kirkolliskokouksen täysistuntoviikon perinteisiin kuuluu ensimmäisenä päivänä nautittavat valtion tarjoamat kahvit ja tervehdys. Tällä kertaa puheosuuden esitti opetusministeriön kansliapäällikkö Harri Skog. Hän aloitti esityksensä riittävän kaukaa eli vuodesta 1809, jolloin saivat alkunsa monet nykyisenlaiseen Suomeen johtavat kehityslinjat, mm. opetusministeriön edeltäjän, kirkollistoimikunnan perustaminen ja kirkon vähittäinen itsenäistyminen valtion huomasta. Tuona vuonna 200 v. sitten Suomi lakkasi olemasta Ruotsin valtakunnan itäinen maakunta, ja syntyi autonominen Suomi osana Venäjän keisarikuntaa.
Kansliapäällikkö muistutti myös monien tärkeinä pitämiemme yhteiskunnallisten arvojen, kuten ihmisarvon ja heikoimmista huolehtimisen olevan alkuperältään kristillisiä. Puheenvuoro päättyi muistutukseen toisesta juhlavuodesta, sillä marraskuussa tulee kuluneeksi 20 vuotta YK:n Lapsen oikeuksien julistuksesta, johon liittyvän sopimuksen Suomi ja muut maailman maat paitsi Somalia ja Yhdysvallat ovat allekirjoittaneet. Okei, Skog ei sanonut tuota viimeksi mainittua, mutta en malttanut olla sitä mainitsematta. Skogin mukaan lasten oikeuksia edistetään nyt maassamme kehittämällä lainsäädännön ja muun päätöksenteon lapsivaikutuksien arviointia sekä päätöksentekovaiheessa että toimeenpanon seurannassa. Omasta puolestani muistutan mieliinne, että kirkolliskokoukselle tehtiin viime keväänä edustaja-aloite, jossa esitettiin lapsivaikutusten arvioinnin kehittämistä kirkossamme ja sen seurakunnissa. Itsekin olin tämän aloitteen tekijöiden joukossa.
Entä se rokotus? Puheensa keskivaiheilla kansliapäällikkö Skog kertoi olleensa eräässä tilaisuudessa, jossa oli voimallisesti todistettu sikainfluenssarokotteen ottamisen hyödyllisyydestä, joten kansliapäällikkö suositteli rokotetta myös kaikille kirkolliskokousedustajille. Melkein menimme jonoon, mutta hänellä ei kuulemma ollut rokotetta mukanaan...
Katso tästä kansliapäällikön puhe - tosin ilman rokotusepisodia!http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/8A6AB2E661397051C225766200476A19/$file/Harri%20Skogin%20puhe.pdf
Ja täältä löytyy linkkejä kirkolliskokousedustajien blogeihin:
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/F33D236ECDDB2D82C22574240023528F?OpenDocument&lang=FI
Kansliapäällikkö muistutti myös monien tärkeinä pitämiemme yhteiskunnallisten arvojen, kuten ihmisarvon ja heikoimmista huolehtimisen olevan alkuperältään kristillisiä. Puheenvuoro päättyi muistutukseen toisesta juhlavuodesta, sillä marraskuussa tulee kuluneeksi 20 vuotta YK:n Lapsen oikeuksien julistuksesta, johon liittyvän sopimuksen Suomi ja muut maailman maat paitsi Somalia ja Yhdysvallat ovat allekirjoittaneet. Okei, Skog ei sanonut tuota viimeksi mainittua, mutta en malttanut olla sitä mainitsematta. Skogin mukaan lasten oikeuksia edistetään nyt maassamme kehittämällä lainsäädännön ja muun päätöksenteon lapsivaikutuksien arviointia sekä päätöksentekovaiheessa että toimeenpanon seurannassa. Omasta puolestani muistutan mieliinne, että kirkolliskokoukselle tehtiin viime keväänä edustaja-aloite, jossa esitettiin lapsivaikutusten arvioinnin kehittämistä kirkossamme ja sen seurakunnissa. Itsekin olin tämän aloitteen tekijöiden joukossa.
Entä se rokotus? Puheensa keskivaiheilla kansliapäällikkö Skog kertoi olleensa eräässä tilaisuudessa, jossa oli voimallisesti todistettu sikainfluenssarokotteen ottamisen hyödyllisyydestä, joten kansliapäällikkö suositteli rokotetta myös kaikille kirkolliskokousedustajille. Melkein menimme jonoon, mutta hänellä ei kuulemma ollut rokotetta mukanaan...
Katso tästä kansliapäällikön puhe - tosin ilman rokotusepisodia!http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/8A6AB2E661397051C225766200476A19/$file/Harri%20Skogin%20puhe.pdf
Ja täältä löytyy linkkejä kirkolliskokousedustajien blogeihin:
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/F33D236ECDDB2D82C22574240023528F?OpenDocument&lang=FI
Avaus on avattu
Tervehdys!
Hyökkäsin aamuvarhaisella saunaan ja uimaan ja sain kirkolliskokouksen ensimmäisen päivän käynnistymään mukavasti - ja mikäs siinä, kun tulin kokouspaikkakunnalle niin hyvissä ajoin eilen, että ehdin sukuloimaan ja olin vielä ajoissa nukkumaan menossa. Kiitos kyydistä ja muusta vieraanvaraisuudesta Vinkkilässä! Päivän virallinen osuus alkoi messulla Maarian kirkossa. Jumalanpalvelus tälläkin kertaa oli napakasti mutta arvokkaasti toimitettu ja erinomaisesti saarnattu, kiitos tamperelaisille piispa Revon johdolla. Tänne kannattaa melkein tulla jumalanpalveluksien vuoksi! Sitten pidettiin lyhyt avajaisistunto, jossa tosin vain todettiin päivän aikataulu ja käsiteltävät asiat.Aloitamme työskentelyn isoilla asioilla, ainakin rahallisesti, sillä käsiteltäväksi tulevat kirkon keskushallinnon budjetti ja toimintasuunnitelma ensi vuodelle. Olen suunnitellut pientä puheenvuoroa mihinkäs muuhun kuin omaan alaani uskonnonopetukseen liittyen, mutta katsotaan, tuleeko sille sopivaa tilaisuutta. En viitsi väen vängällä mennä pönttöön, jos ei ole aihetta. (Kuulitteko tässä pienen omahyväisen sävyn: "...toisin kuin jotkut, jotka hukkaavat muiden aikaa puhumalla uudestaan samoja asioita, jotka on jo käsitelty...") Palataan asiaan!
Virpi
Hyökkäsin aamuvarhaisella saunaan ja uimaan ja sain kirkolliskokouksen ensimmäisen päivän käynnistymään mukavasti - ja mikäs siinä, kun tulin kokouspaikkakunnalle niin hyvissä ajoin eilen, että ehdin sukuloimaan ja olin vielä ajoissa nukkumaan menossa. Kiitos kyydistä ja muusta vieraanvaraisuudesta Vinkkilässä! Päivän virallinen osuus alkoi messulla Maarian kirkossa. Jumalanpalvelus tälläkin kertaa oli napakasti mutta arvokkaasti toimitettu ja erinomaisesti saarnattu, kiitos tamperelaisille piispa Revon johdolla. Tänne kannattaa melkein tulla jumalanpalveluksien vuoksi! Sitten pidettiin lyhyt avajaisistunto, jossa tosin vain todettiin päivän aikataulu ja käsiteltävät asiat.Aloitamme työskentelyn isoilla asioilla, ainakin rahallisesti, sillä käsiteltäväksi tulevat kirkon keskushallinnon budjetti ja toimintasuunnitelma ensi vuodelle. Olen suunnitellut pientä puheenvuoroa mihinkäs muuhun kuin omaan alaani uskonnonopetukseen liittyen, mutta katsotaan, tuleeko sille sopivaa tilaisuutta. En viitsi väen vängällä mennä pönttöön, jos ei ole aihetta. (Kuulitteko tässä pienen omahyväisen sävyn: "...toisin kuin jotkut, jotka hukkaavat muiden aikaa puhumalla uudestaan samoja asioita, jotka on jo käsitelty...") Palataan asiaan!
Virpi
sunnuntai 1. marraskuuta 2009
Kirkolliskokousviikko aluillaan
Tervehdys, Lukijat!
Turun-reportterinne on asemissaan: huomisaamuna aloitetaan yhdeksältä avajaisjumalanpalveluksella ja sitten heti ensimmäisellä täysistunnolla. Katsokaa tiedotetta käsiteltävistä asioista tästä linkistä - minä menen nyt nukkumaan. http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/8BB6AA0DCE4C9C31C225765B0044F9A1?OpenDocument&lang=FI
Hyvää yötä!
Virpi
Turun-reportterinne on asemissaan: huomisaamuna aloitetaan yhdeksältä avajaisjumalanpalveluksella ja sitten heti ensimmäisellä täysistunnolla. Katsokaa tiedotetta käsiteltävistä asioista tästä linkistä - minä menen nyt nukkumaan. http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/8BB6AA0DCE4C9C31C225765B0044F9A1?OpenDocument&lang=FI
Hyvää yötä!
Virpi
Tilaa:
Kommentit (Atom)
Tekstit
