Kaupunki Kataloniassa

Lupasin kirjoittaa pari sanaa Barcelonasta, jossa kävin hiihtolomalla. Siellä ei voinut hiihtää, mutta ei se haitannut, koska muuta tekemistä riitti. Huomasin kyllä jo etukäteen matkaan valmistautuessani (kahlattuani läpi viisi matkaopaskirjaa ja eräitä nettisivuja), että kolmen päivän asemesta pitäisi varata kolmen viikon matka. No, jäipähän nähtävää toiseksikin kerraksi.

Tässä eräitä käytännön vihjeitä: Katso, että hotelli on keskustassa tai ihan metroaseman vieressä. Metro on kätevä ja halpa liikkumistapa; esimerkiksi kahden päivän lipulla, joka maksaa reilut 10 euroa, saa matkustaa niin paljon kuin ehtii, ja sama lippu käy myös busseihin ja ratikoihin. Reitit ovat hyvin merkittyjä ja tiuhaan liikennöityjä. Perehdy etukäteen kaupungin karttaan, niin liikkuminen sujuu. Muista katsoa mittakaava, ettei tule yllätyksiä, jos lähdet kävelemään.

Ostosmatkailijalle Barcelonassa on paljon tuhlauskohteita, sillä ole varma, ovatko hinnat sen halvempia kuin Suomessakaan, mutta tietysti valikoimaa on paljon. Edullisin aika shoppailla on alennusmyynti tammi-helmikuussa tai sitten heinä-elokuussa. Jos ei halua käyttää kohtuuttomasti aikaa kilometrien mittaisten ostoskatujen läpikäymiseen, suosittelen Carrer dels Tallers -katua, joka lähtee läheltä Plaza de Catalunyan Ramblan-puoleista päätä. Siinä on ainakin vaate- ja kenkäkauppoja tiuhassa. Converse-tennarit näyttivät olevan vähän halvempia kuin Suomessa.

Toinen kätsy tapa ostostella on ajaa metrolla Diagonal Mar –ostoskeskukseen, jossa on kolmessa kerroksessa varmasti riittävästi kauppoja yhdeksi kerraksi. Myös marketti, josta saa sellaiset tuliaiset kuin juomat, oliiviöljyt ja juustot ja kinkut. Ruokatuliaisia löytää myös Las Ramblasin varrelta kuuluisasta La Boqueria-kauppahallista, jonka kuuluisuus ei ole turhaan tullutta. Arkisemmin, mutta helposti, ne saa Carrefour-ketjun kaupasta, joka on myös Ramblalla lähellä Carrer dels Tallerin risteystä. Jos tykkää markkinoista, niin sellaisiakin on tarjolla. Matkaopas mainosti paikkaa kirpputoriksi, mutta se oli tyypillinen espanjalainen non-food-tori, jossa oli myös kirpputoriosasto. Olen käynyt vastaavilla toreilla etelämpänä Valencian seudulla, ja toki ne ovat nähtävyyksiä omalla tavallaan, koska siellä tavallinen kansa käy ostoksilla. Ja edullisia ostoksia voi toki turistikin näistä löytää (kuten kengät 10 eurolla) ja turistirysiä alkuperäisemmät ja halvemmat kahvi- ja ruokapaikat torin liepeiltä. Paikan nimi on Encants tai Els Encants Vells ja se sijaitsee suuren liikenneympyrän reunalla lähellä Gloriésin metroasemaa. Avoinna ma-ke-pe-la.

Torilla on kova tungos, joten varokaa siellä taskuvarkaita. Kaikki opaskirjat varoittivat varkaista myös muualla turistialueilla, mutta ehkä keskitalvella ei ollut heilläkään sesonki. Kannattaa kuitenkin käyttää laukkua, jonka saa kunnolla kiinni ja joka pysyy tiukasti kainalon alla, tai sitten tunkea käteinen ja kortti syvälle farkkujen etutaskuun. Melkein kaikkialla (no ei torilla) saattoi maksaa pin-koodilla, joten passiakaan ei tarvinnut kuskata mukana. Fiksua on ehkä kuitenkin ottaa siitä valokopio ja kuskata sitä. Barcelonassa aikaisemmin käyneen sukulaisen vihje oli, että siinä kohdassa, missä on varkaista varottava kyltti, ei kannata kokeilla taskuaan, koska kokenut ”varainhankkija” päivystää juuri siinä katsomassa, missä taskussa turisti rahojaan pitää…

Mangan harrastaja haluaa ehkä Barcelonassakin käydä tarkistamassa valikoimat. Katalonian aukiolla sijaitsevan El Triangle -ostoskeskuksen fnac-kaupassa (myy videoita, musiikkia, kirjoja) oli hyvä määrä mangaa, mutta vain espanjaksi. Sarjakuvakaupassa katedraalin lähellä (Continuará, Via Laietana 29) oli lisäksi julisteita, figuureja ja tarjouspöydällinen alkuperäistä japaninkielistä mangaa, ja niitähän meille sitten lähti mukaan… Mieluummin ilmeisesti japania kuin espanjaa, vaikka minulla on toinen käsitys siitä, kumpi on helpommin luettava kieli.

Nähtävyyksistä kerrotaan matkaoppaissa niin paljon, että en rupea niitä kovin paljon kehumaan, mutta Sagrada Família on tietysti nähtävä – siitä oli muuten Hesarissa juuri juttu. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Piinattu+ja+parjattu+kirkko/1135244333844 . Kannattaa käydä myös kirkon kellarissa olevassa näyttelyssä. Ylös torniin me emme jaksaneet mennä, kun sinne olisi pitänyt jonottaa sata metriä, mutta kävimme sitten keskiaikaisen katedraalin katolla, ja kyllä sieltäkin oli hyvät näköalat. Sieltä oli kiva vastata puhelimeen: Sori, on vähän hankala paikka, kun olen kirkon katolla Barcelonassa… Museot jäivät minulta tällä reissulla väliin, mutta ainakin merimuseo, tekstiilimuseo ja taidemuseo ovat listallani seuraavaksi kerraksi. Jos seuraava kerta on riittävän pitkä, teen päiväretket Dalin kotiin ja Tarragonan kaupunkiin, joka oli roomalaisaikana alueen pääkaupunki. Dali-kierroskin oli juuri Hesarissa, mutta juttu näytti olevan maksullisen digilehden puolella ainakin tänään. Upeaa olisi myös käydä Pyreneitten etelärinteillä katsomassa romaanisen kauden kirkkoja, mutta se ehkä vaatii kolmannen matkan. Ilmoittaudutko seuraksi, Lukija?