mutta muut koneenkäyttäjät tunkivat väliin ja itsekin kyllä pyörin kirkkorakennuksissa katselemassa niitä virtuaalisesti. Katsokaa deli-tallennukseni tagilla virtuaalikierros. Esim. Kölnin tuomiokirkolla on hienot sivut. http://delicious.com/virpiloi/virtuaalikierros.
Nyt on myöhä, enkä jaksa kertoa esim. Barcelonasta, mutta palataan asiaan. Sen verran voin väläyttää, että matkaillessa taas valkeni kielitaidon merkitys. Vaikka osaisi vain muutaman sanan, vaikka tilata kahvia alkuasukkaiden kielellä, siitä on iloa. Lähtiessä siis tarvittiin suomea - ja tietysti ruotsiakin olisi voinut käyttää. Lennolla ja Amsterdamin kentällä kelpasivat englanti ja hollanti, lehtiä tuli luettua ainakin saksaksi ja hollanniksi. Vieruskaverien kanssa olisi voinut puhua norjaa ja lehtiä lukea ranskaksi, jos olisi osannut. Perillä sitten pärjäiltiin englannilla ja espanjalla, ja barcelonalaiset itse tietysti käyttävät katalaania, jota ainakin kylteistä voi lukea. Suosittelen siis kaikille kieliopintoja; kouluaikana ne tulevat siinä sivussa muiden opintojen keralla, vaikka työtähän niissä tietysti on. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että ensimmäinen ja toinen kieli ovat vaikeimpia, mutta sitten alkaa helpottaa, varsinkin jos opiskelee sukulaiskieliä, joihin saa apuja aikaisemmin opitusta.
Hyvää yötä!
Virpi (väsyneenä)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti