Uskonto YO-kirjoituksissa

Hei, lukijani.

Kommentoin tällä kertaa syksyn Yo-kirjoituksien uskonnon tehtäviä. Joskus kysymysten joukossa on ollut sellaisia tehtäviä, että niihin vastaaminen pelkästään lukion kurssien pohjalta on ollut hyvin vaikeaa. Tällä kertaa sellaisia tehtäviä ei ollut, joten pidän kysymyksiä tasoltaan sopivina tai jopa helpohkoina. Seuraavassa kuvailen, millaisia asioita vastauksissa voisi olla, mutta huomaa, hyvä lukjani, joka kenties olet uskontoa kirjoittanut, että nämä ovat kiitettävien vastauksien kuvailuja, joten älä säikähdä, vaikka Sinulla ei kaikkia näitä asioita olisikaan vstauksessasi.



1. Ensimmäisessä tehtävässä pyydettiin selittämään kolmen kuvan uskonnollinen merkitys.


1) Malja ja ympyrä, jonka keskellä on risti = ehtoollisen viini ja leipä. Ehtoollinen on kristillinen sakramentti, jonka Jeesus asetti kiirastorstaina vähän ennen kuolemaansa. Sakramentti on pyhä toimitus, jolla on pelastusta välittävä vaikutus. Luterilaisen opetuksen mukaan leipä ja viini ovat konkreettisesti ehtoollisessa Kristuksen ruumis ja veri (reaalipreesenssi).


2) Lammas, jolla on sädekehä ja ristilippu = voitonlippua kantava Jumalan karitsa eli Kristus. Juutalaisuudessa uhrattiin aikoinaan lampaita ihmisten syntien sovittamiseksi, mutta kristityt tulkitsivat, että Kristus on kertakaikkinen sovitusuhri, jonka jälkeen ei muita uhreja tarvita. Kuolemallaan Jeesus voitti kuoleman ja sovitti ihmisten synnit.


3) Kyyhkynen = Pyhän Hengen symboli. Uudessa testamentissa kerrotaan Hengen laskeutuneen kyyhkysen hahmossa Jeesuksen päälle, kun hän kävi Johanneksen kastettavana Jordan-virralla. Helluntaina Pyhä Henki vuodatettiin kristityihin.


2. Toinen tehtävä koski Japanin uskontoja nykypäivänä. Vastauksessa olisi hyvä kuvailla Japanissa vaikuttavia uskontoja, vähintään shintolaisuutta ja buddhalaisuutta; ehkä myös shintolaisuuden merkitystä Japanin kulttuurissa ja yhteiskunnassa ja buddhalaisuuden suuntauksia. Lisäksi voisi mainita kungfutselaisuuden vaikutuksen ja muita pienempiä uskontoja, kuten kristinuskon ja uususkonnot. Yksittäisten uskontojen lisäksi olisi hyvä kuvailla japanilaisen uskonnollisuuden synkretististä luonnetta ja sitä, että ihmiset eivät miellä eri uskontoja toisiaan pois sulkeviksi vaihtoehdoiksi, vaan osallistuvat eri uskontojen rituaaleihin.

3. Kolmannessa tehtävässä kysyttiin, miten evankeliumit kuvaavat Jeesuksen ristinkuoleman jälkeisiä tapahtumia. Tehtävässä on tärkeää pysytellä nimenomaan evankeliumien kertomuksissa, hallita ne aika tarkasti ja kenties pystyä kiinnittämään huomiota evankeliumien välisiin eroihin ja yhtäläisyyksiin. Evankeliumien luonnetta uskon todistuksena on myös hyvä pohtia. Tällä tarkoitan sitä, että evankeliumien kirjoittajat olivat ihmisiä, jotka uskoivat Jeesuksen olevan ylösnoussut Herra ja pelastaja ja jotka halusivat tätä ilosanomaa julistaa. Asiat, jotka vastauksessa on hyvä mainita, ovat seuraavat: Jeesuksen ottaminen alas ristiltä ja hautaaminen, naisten vierailu haudalla, enkeli ja ylösnousseen Kristuksen ja opetuslasten kohtaamiset - tai ainakin joitakin niistä - sekä taivaaseen astuminen.

4. Neljänneksi kysyttiin Mikael Agricolan merkitystä luterilaisen reformaation juurtumisessa Suomeen. Perusasiathan tässä ovat seuraavat: Mikael Agricolan elämäkerran esittely, hänen Saksasta tuomansa vaikutteet sekä toimintansa suomen kielen edistäjänä ja papiston kouluttajana. Ansiokasta on myös esitellä uskonpuhdistuksen yhteiskunnallista taustaa: valtion toisaalta myönteistä suhtautumista uskonpuhdistukseen ja toisaalta sitä, miten se uskonpuhdistuksen varjolla ajoi kirkkoa taloudellisesti ahtaalle. Agricola kävi tässä sitkeää viivytystaistelua kirkon puolesta ja sai kokea kuninkaan epäsuosiota.

5. Viidennessä kysymyksessä pyydettiin vertailemaan kahden suurimman kristillisen ryhmän eli katolilaisten ja helluntailaisten opillisia käsityksiä. Tehtävässä ei siis tarvitse käsitellä näiden kirkkokuntien historiaa ja levinneisyyttä, ellei sitten halua rakentaa näistä taustatiedoista aloituskappaletta. Tärkeintä on käsitellä oppia, kuten kaste-, seurakunta- ja virkakäsitystä. Helluntaiseurakunnassahan korostetaan henkilökohtaista uskonkokemusta, uskovien kastetta ja Pyhän Hengen uskoville jakamia armolahjoja, jotka ohittavat merkityksessään pappeuden ja sakramentit. Katolilaisille pappisvirka (mukaan lukien paavius), sakramentit ja kirkkolaitos ovat tärkeitä. Molemmissa kirkoissa korostetaan Raamatun auktoriteettia ja uskon näkymistä teoissa sekä uskotaan vahvasti ihmeisiin. Kirkkoja yhdistää myös konservatiivinen suhtautuminen tiettyihin sosiaalieettisiin kysymyksiin, kuten aborttiin ja seksuaalisuuden toteuttamiseen.

6. Kuudennessa tehtävässä tuli pohtia Dalai Laman väitteen paikkansapitävyyttä. Sen mukaan suurimmat maailmanuskonnot tähtäävät lopulta samaan päämäärään, onnellisuuteen. Vastauksessa tulisi analysoida väitteen perussisältöä: onnellisuutta päämääränä ja uskontojen samankaltaisuutta. Jotenkin tulisi ottaa mukaan Dalai Laman tausta Tiibetin buddhalaisena ja ottaa myös kantaa väitteen paikkansapitävyyteen - tietysti perustellen. Erilaiset käsittelytavat ovat tässä mahdollisia, mutta analyysin perusteellisuus, syvällisyys, kriittisyys ja faktojen virheettömyys antavat parhaat pisteet.

7. Seitsemänneksi oli tarjolla neljä köyhyydestä ja rikkaudesta kertovaa raamatunkohtaa vertailtavaksi. Lisäksi tuli miettiä, millaista kristillistä toimintaa kohdilla voi perustella. Eri raamatukohdat puhuvat köyhyydestä ja rikkaudesta hiukan eri merkityksessä ja sävyssä. Tämä tulisi vastauksessa havaita eikä väkisin yrittää harmonisoida tekstejä keskenään. Toiseksi tulisi esitellä muutamia (tai ainakin pari) toimintamallia, jotka nousevat näistä teksteistä, ja mukana saa olla mielellään kriittisiäkin näkökulmia. Lähtökohtahan toki on, että Raamattu - varsinkin Uusi testamentti - kehottaa vaatimattomaan elämäntapaan ja vähäosaisista huolehtimiseen.

8. Kahdeksas tehtävä tarjoili katsottavaksi Juho Rissasen Ruumiinpesijät-maalauksen vuodelta 1908. (Katso http://www.turuntaidemuseo.fi/) Kysymys kuului: miten nykypäivän suomalaisten suhtautuminen kuolemaan poikkeaa maalauksen ajoista? Tehtävässä ei tarvitse keskittyä kuvan analysoimiseen, sillä sen painopiste on nykyajassa. Kuitenkin kuva antaa tiettyjä viitteitä tilanteesta sata vuotta sitten: kuolema ja kuolleen hautaan valmistaminen tapahtuu kotona, ei sairaalassa, ihmiset kokoontuvat ruumiin ympärille ja tilanne näyttää luonnolliselta, oikeastaan aika arkiseltakin, sillä taustalla oleva mies näyttää toimittavan jotakin asiaa. Kuitenkin kaksi veisaavaa naista osoittavat, että tilanne on jollakin tavalla erityinen, pyhä. Tähän tulisi peilata nykypäivän käytäntöjä ja ihmisten tuntemuksia kuoleman edessä. Hyvässä vastauksessa olisi mukana myös laajempi yhteiskunnallinen näkökulma, esimerkiksi että kuolema siirretään syrjään, sairaaloihin, mutta tuodaan etäännytettynä televisioruudun kautta olohuoneisiin. Erilaiset lähestymistavat ovat tässä mahdollisia, kunhan ne ovat johdonmukaisesti esitettyjä.

9. Ensimmäinen jokeritehtävä esitteli Helsingin Kalliossa 20-39-vuotiaille tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia. Tehtävänä oli selittää ja pohtia, miten kyselyn tulokset kuvastavat nykypäivän nuorten aikuisten hengellisyyttä. Vastaaminen tehtävään lähtee tietysti taulukon lukemisesta ja havaittujen seikkojen selostamisesta. Niiden pohjalta sitten pitäisi osata jotakin päätelmiä ja pohdiskeluja tehdä nuorten aikuisten uskonnollisuudesta. Esimerkiksi taulukosta näkee naisten olleen kaikissa kohdissa enemmän samaa mieltä väitteiden kanssa kuin miesten. Tosin kaikissa kohdissa ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Huomattavaa on myös kahden yhteisöllisyyteen liittyvän väitteen saama alhainen kannatus. Hyvässä vastauksessa taustoitetaan havaintoja suomalaisten uskonnollisuutta koskevilla taustatiedoilla. Parhaat pisteet saadaan vankalla asiatiedolla, liittämällä havainnot eri oppiaineiden kursseilla opittuihin asioihin ja tarkalla analyysillä. Tarkempaa tietoa tutkimuksesta saa luterilaisen kirkon sivuilta http://www.evl.fi/.

10. Toinen jokeritehtävä kysyy valtion ja kirkon välisten suhteiden järjestämistä eri aikoina, ja esitellä tulisi ainakin kolme mallia. Hyvät pisteet tästä tehtävästä saadaan määrittelemällä termit kunnolla ("kirkko", "valtiosuhde") ja esittelemällä malleja enemmän kuin kolme sekä arvioimalla niitä kriittisesti. Mahdollisia esimerkkitapauksia on vaikka kuinka paljon. Tässä voi yhtä hyvin esitellä nyky-Suomea (kaksi kansankirkkoa ja muita, joiden asema on toisenlainen), Yhdysvaltoja (vapaakirkko-tyyppinen järjestelmä) tai jotakin menneen ajan tilannetta (varhaiskirkko ja Rooma, Geneven teokratia 1500-luvulla, Neuvostoliitto).

Näin tällä kertaa, menen jakamaan pisteitä enkä kirjoita enempää.

Virpi