Viikko on nyt kulunut eTiimit-projektin intensiivisen osan loppumisesta ja haluan esittää kiitoksia. Keväällähän lienee vielä aiheeseen liittyvä seminaari, mutta siihen on niin pitkä aika, että on turha pantata asioita sinne asti.
Ensinnäkin kiitos rahoittajille, jotka tekivät mahdolliseksi irrottautua koulutyöstä kuukaudeksi. Voi olla, että toista tilaisuutta ei ainakaan meille samoille ihmisille tule. Toiseksi kiitokset SKK:n koko väelle, erityisesti toisen kerroksen asukeille, kuten Pekalle, Ilkalle ja Harrille, mutta erityisesti Maisalle (Mai-Britt Kentz) ja Teemulle (Moilanen). Vaikka oppimisen raa'an työn tekee oppija itse, niin kyllä opettajalla / ohjaajalla / mentorilla on siinä tärkeä rooli. Kiitos, että potkitte meitä eteenpäin, annoitte kipinöitä ja kritiikkiä ja paljon uusia ideoita, mukaan lukien junan vessat ja heinänteko. Kiitos, Maisa, että muistutit tutkimuksen ja jatkuvan opiskelun tärkeydestä. Meillä on nyt paljon uusia työvälineitä opetukseen.
Kiitos eTiimiläiset Anna-Maija, Kimmo, Merja, Pete, Mikko, Kati, Hannu ja Anne upeasta kuukaudesta. Kiitos esimerkiksi karhu- ja muista eläinjutuista... ja kiertävästä lukiobussista ja hauskoista ja hyödyllisistä matkoista Kuopioon ja Helsinkiin. Kiitos positiivisesta nosteesta, mainioista ideoista, ystävyydestä, naurusta ja avunannosta. Kuten jo joskus sanoinkin, minulle kirkastui konkreettisesti tämän kuukauden aikana, millä tavalla ryhmä on viisaampi kuin yksilö tai ryhmän jäsenet erikseen, ja toivon, että osaan tätä oivallusta käyttää hyväksi myös opiskelijoiden kanssa työskennellessä. Eläköön eTiimit-YYA!
Virpi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti