Hei, lukijat!
Yllätän teidät jälleen työhöni liittyvällä aiheella. Tulin maininneeksi Twitterissä lukion ohjaavan opettajan tehtävistä, ja yleisö pyysi lisätietoja. Oikeastaan yksi ihminen pyysi, mutta sehän riittääkin!
Olen hoitanut mainittua tehtävää nyt muutaman vuoden. Siihen on koulutuksia tarjolla, mutta olen voinut osallistua vain yhteen, joten olen iloinen, jos saan esim. tämän tekstin kommentteihin hyviä ajatuksia ja kertomuksia siitä, miten asioita tehdään muualla. Eri kouluissa on varmasti monia erilaisia ja hyviä tapoja järjestää oppilaskunnan toimintaa.
Olen tiivistänyt opiskelijoille tehtävänkuvani sellaiseksi, että autan, missä vain pystyn, mutta en tee päätöksiä heidän puolestaan. Yhteistyön sujumisen edellytyksenä tietysti on, että minun pitää olla aika hyvin selvillä, mitä oppilaskunnan hallitus puuhaa. Siksi olen yrittänyt olla mukana kokouksissa mahdollisimman usein. En tiedä, koetaanko joissakin oppilaskunnissa opettajan läsnäolo ongelmaksi, mutta meillä se ei ainakaan ole ollut. Tähän voi opettaja itsekin vaikuttaa: kannattaa olla rento, mutta asiallinen. Opiskelijoiden kaveri ope ei ole, mutta jäykistellä ei tarvitse.
Oppilaskuntatoiminnan ominaispiirre on toimijoiden vaihtuminen vuosittain. Vuosikerroissa on eroa. Joskus työskennellään tosi nohevasti, joskus vähemmän reippaasti. Ohjaava opettaja joutuu aloittamaan aina alusta siinä mielessä, että tiettyjen perusasioiden perään pitää alussa ainakin katsoa, koska uusilla puheenjohtajilla, sihteereillä, rahastonhoitajilla jne. ei välttämättä ole kokemusta kokousten vetämisestä, pöytäkirjojen tekemisestä, tilien hoitamisesta ja muista yhdistystoiminnan perusasioista. Tässä vaaditaan kärsivällisyyttä tehdä ja sanoa samat asiat taas uudestaan. On myös hyvä kiinnittää huomiota siihen, että kaikki vastuut on selvästi sovittu, aikataulut suunniteltu ja tiedotus hoidettu. Opettajalta vaaditaan pelisilmää nähdä, milloin asioihin kannattaa puuttua ja milloin voi odottaa, että ne lutviutuvat itsestään vähitellen.
Oppilaskunnan ohjaajalla on usein välittäjän rooli, koska hänen pitää ymmärtää toisaalta opiskelijoita ja heidän motiivejaan ja toisaalta opettajien ja rehtorin näkökulmaa. Hallitukselle saattaa olla tarpeen muistuttaa, että oppitunneilla on ehkä asioita, joiden vuoksi täytyy jättää kokous väliin. Toisaalta joutuu joskus puolustamaan opiskelijoiden poissaoloja, koska hyvin ja aktiivisesti toimiva oppilaskunta merkitsee väistämättä, että hallituksen tai sen työryhmien kokouksia on varsin usein. Opiskelijat kyllä pää
sääntöisesti ymmärtävät, että poissaolot oppitunneilta eivät ole hyvä juttu. Mitenkähän tämä on järjestetty muissa kouluissa? Kiinnostaisi tietää, onko esimerkiksi joissakin kouluissa linjattu, että kokouksia ei saa pitää oppituntien päällä.
Välittäjän rooliin saattaa joutua myös silloin, kun oppilaskunnan hallituksen sisällä syntyy joko henkilö- tai asiaristiriitoja - ja useinhan nuo kietoutuvat ikävästi yhteen. Ohjaavan opettajan taitoihin kuuluu osata olla diplomaattinen mutta rehellinen sekä opiskelijoiden että koulun aikuisten suuntaan.
Koska ohjaava opettaja on todennäköisesti pestissään ainakin muutamia vuosia, tulee hänen hoidettavakseen luontevasti joitakin yhdyshenkilön tehtäviä. Meidän koulussa esimerkiksi oppilaskunnan edustajat vievät tervehdyksiä veteraanien juhliin, mutta veteraanien edustaja ottaa yksinkertaisuuden vuoksi yhteyttä opettajaan. Ohjusopella saattaa olla tärkeä rooli myös toisten koulujen tai muiden yhteistyötahojen suuntaan, mutta tässä varmasti on paljon koulukohtaista vaihtelua. Joka tapauksessa yhteistyö erityisesti koulusta ulospäin on suositeltavaa.
Edunvalvonta on yksi osa oppilaskuntien toimintaa. Ohjaavan opettajan on hyvä pysytellä selvillä Lukiolaisten liiton toiminnasta ja kannanotoista. Liitto on aktiivinen oppilaskuntien suuntaan, järjestää vierailuja ja koulutuksia ja lähettää postia. Sillä on myös opettajille suunnattua materiaalia, joka on saatavilla liiton kotisivujen kautta. http://www.lukio.fi/ Vaikka opettajainhuoneessa saattaa joskus tuntua, että Lukiolaisten liitto ottaa turhan ärhäkästi kantaa tai on aina etsimässä epäkohtia koulun toiminnasta, niin mielestäni opiskelijoita kannattaa rohkaista osallistumaan sen koulutuksiin ja toimintaan. Kouluaikana saadusta järjestökokemuksesta voi olla myöhemmin hyvinkin hyötyä. Oppilaskuntaa, mikä käytännössä tarkoittaa usein sen hallitusta, pitää kuulla koulun asioissa ja ottaa se mukaan päätöksent ekoon. Jos näin ei tapahdu, voi ohjaava opettaja muistutella esimerkiksi siitä, että hallituksen edustajat voi ottaa mukaan opettajainkokouksiin niiltä osin, kun käsitellään koulun yleiseen toimintaan liittyviä asioita.
Ohjaavan opettajan kuuluu saada työstään korvaus. Tätä ei pidä ymmärtää väärin. Ne, jotka tuntevat minut, tietävät, että en suinkaan hinnoittele yhteiseksi hyväksi tekemääni työtä minuutin enkä tunnin enkä varmaan edes päivän päälle. Kokemus (oma ja sivusta nähty) kuitenkin kertoo, että jokin korvaus työstä pitää saada, vaikka tuntipalkka jäisikin pieneksi. Edes jonkinlainen rahallinen korvaus on tunnustus tehdystä työstä ja käytetystä ajasta. Jos sen päälle tulee muuta kiitosta, niin sitten voi ajatella tehneensä työnsä hyvin!
Toki vanha sanonta "työ tekijäänsä kiittää" pätee myös tässä. Ohjaavalla opettajalla on tilaisuus tutustua opiskelijoihin paremmin kuin oppitunnilla. Sekä ope että opiskelijat ovat hiukan erilaisessa roolissa, ja opiskelijoilla on mahdollisuus tuoda esille vahvuuksia, jotka eivät ehkä muuten koulussa pääse esiin. Oppilaskunnan ohjaaminen voi olla todella hauskaa puuhaa! Oppilaskunnalla voi olla tärkeä merkitys koulun yhteishengen luojana ja koulun kehittäjänä, ja parhaimmillaan opettaja saa olla siinä opiskelijoiden mukana. Erilaiset juhlat ja tempaukset ovat oppilaskuntien ominta toimintaa, ja täytyy sanoa, että nuoret ovat aika hyviä niiden järjestämisessä. Apua kaivataan lähinnä silloin, kun kyseessä on jokin muodollinen tilaisuus, jonka tulee edetä jonkinlaisen kaavan mukaan.
Pakko kyllä on myöntää, että välillä joutuu repimään hiuksiaankin (niin kuin se mitään auttaisi...). Vuosien varrelta muistuvat mieleen esim. seuraavat tilanteet, joissa tarvittiin ohjaavaa kättä ja ahkeraa puhelimen käyttöä: Syntyi ankara riita siitä, kun jotkut olivat saaneet vääränkokoiset abihupparit. Iltabileet olivat suunnilleen muutaman tunnin päästä alkamassa, mutta järjestyksenvalvojat olivat hommaamatta. Hallituksen jäseniä erosi, koska hallitus ei tehnyt myönteistä päätöstä eräästä heidän esityksestään, ja eronneet jättivät tekemättä lupaamansa työt. Tietokoneen piuha oli kateissa. Iso lasku oli pitkään maksamatta. Niin, ja pitääkin kysellä Facebookin kautta joko koulun omaisuutta olevan kadonneen jatkojohdon tilalle on ostettu uusi.
Tällaista tänään!
Oikein mukavaa syksyä kaikille!
Ohjaaja-Virpi
Kuva ei erityisemmin liity aiheeseen, kokeilenpahan vain, saanko vihdoin kuvien liittämisen onnistumaan käyttämälläni iPad-sovelluksella.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti