Tuon kätevän sanan opin äskettäin joltakulta, mahdollisesti Facebook-kaverilta. Anteeksi, etten muista, keneltä! Haja-ajatelmiahan se tietysti tarkoittaa, ja sellaiset sopinevat näin kesäloman alkuun. Virallisesti loma alkoi jo yli viikko sitten, mutta oli muutama projekti...
Ensimmäinen hajatelma koskee viihdettä ja sukelsi mielen pintaan jossain vaiheessa keväällä, kun oli tullut luettua koukuttava, mutta loppujen lopuksi tyhjänpäiväiseksi osoittautunut kirja. Viihdettä ja siis jätä-hyllyyn-osastoa ovat mielestäni kirjat, jotka luettuaan tuntee tulleensa petetyksi ja tuhlanneensa aikaa. Ne saattavat olla hyvin kirjoitettuja, jolloin teksti tempaa mukaansa, eikä kirjaa malta jättää kesken, vaikka jossain vaiheessa jo tietää hukkaavansa aikaa. Lukemisen arvoisia taas ovat sellaiset kirjat, jotka jättävät jotain ajateltavaa mielen lokeroihin. Nekin voivat olla mukaansa tempaavia tai sitten joskus raskaammin luettavia, mutta eivät ajanhukkaa. Kun vain voisi erottaa etukäteen, millaisesta kirjasta on kyse ja kunpa olisi voimaa ja ymmärrystä jättää houkutteleva tyhjänpäiväisyys hyllyyn!
Toinen hajatelma on myös keväältä; siteeraan omaa fb-päivitystäni: "Lapselle omat vanhemmat ovat virheettömiä ihanteita. Nuoruuden kova koulu on huomata, että heissä on paljon vikoja. Aikuistumiseen kuuluu niiden hyväksyminen ja rakkauden säilyminen. Kovin koulu on kuitenkin hyväksyä oma keskinkertaisuutensa ja omat virheensä."
Hajatelma numero kolme on jo vanha, mutta en ole voinut sitä kovin usein käyttää, kun sitä ei voi oikein sanoa toiselle päin naamaa: elämässä on asioita, joihin ei auta kuin yksi lääke: metri multaa ja pelakuu pääpuoleen.
syvämietteistä kesää...
Virpi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti