torstai 27. toukokuuta 2010

Perunasalaattia

Yleisön pyynnostä huolimatta tässä teille pari perunasalaattiohjetta. Perunastahan olen muuten jo aikaisemminkin kirjoittanut: http://virpiloi.blogspot.com/search/label/peruna Kiukkuun on taas tänään aihetta, kun salaattia varten keittämäni perunat olivat niin liisterisiä, että niitä olisi voinut käyttää askarteluliimana paremmin kuin ruokaperunana. Sivumennen sanottuna niin tehtiin, kun olin lapsi ja erikeepperi oli loppunut...

Perunasalaattia opin tekemään lukioikäisenä, kun olin seurakunnan leirikeskuksella toisena apuemäntänä. Pääemäntä oli seudulla kuuluisa pitokokki Suhosen Liisa - ehkä jotkut Lukijat muistavat Liisan keitokset! Kansiossani on käsin kirjoitettu ohje, jossa ei ole mitään mittoja. Siinä sanotaan: perunoita, punajuurta, maustekurkkua, porkkanaa, sipulinvarsia, persiljaa, juustoa, kaprista, kinkkua, vihanneksia jne.

Näistä poimin tänään tekemääni salaattiin keitetyt perunat ja porkkanat, maustekurkun ja kapriksen. Lisäksi sovelsin joukkoon purjoa ja omenaa. Ainesten määrät arvioidaan silmämääräisesti, maistamalla ja "otetaan, mitä on" -periaatteella. Tärkeää minusta on, että maussa tuntuu miedon perunan lisäksi jokin kirpeä aines, esimerkiksi maustekurkku ja kapris. Kastikkeeksi sekoitin kermaviiliä ja majoneesia, joista jälkimmäistä saattoi mennä enemmän. Kastike taas saa mielestäni olla täyteläisen makuista. Pinnalle silppusin kirveliä, kun kaupassa ei ollut persiljaa.

Meidän kylällä on kaksi pientä kauppaa, joista saa perustarvikkeita, mutta tänään kävin kaupungin marketissa ja seisoin säilykehyllyn ääressä ihmettelemässä. Silloin syntyi päässäni toinen ohje, jota tänä iltana kokeilin, ja ainakin alustava suutuntuma oli kelvollinen. Pilkoin siis muutaman keitetyn perunan kulhoon, lisäsin muutaman lusikallisen aurinkokuivattua tomaattia silppuna (sitä oli kaupassa valmiiksi silputtuna ja öljyyn säilöttynä), oliivisilppua (valmista silppuakin oli tarjolla, mutta tyhjensin jääkaapista paprikatäytteisten oliivien jämät) sekä marinoituja valkosipulin kynsiä silputtuna. Kipaisin vielä kukkapenkistä ruohosipulia joukkoon ja se oli siinä. Tomaateista ja valkosipuleista tuli sen verran öljyisyyttä salaattiin, etten laittanut mitään muuta kastiketta. Tarjoan salaatin huomenissa, ja jos se tuntuu kuivalta, lorautan mukaan vähän lisää tomaattiöljyä. Sivulauseena mainitsen, että kyseistä öljyä jää usein purkin pohjalle ja se on erinomainen aines erityisesti tomaattiruokiin, sitä ei kannata kaataa pois, vaikka tomaatit jo loppuisivatkin purkista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti