Matka-aatoksia

Tervehdys. Tulinpahan tehneeksi sen havainnon, että kannattaisi matkustella heti alkukesästä. Sain nimittäin tänä kesänä stressiunet eli painajaisenpoikaset katkeamaan vasta heinäkuun puolivälissä. No, se siitä. Matkustelu ei ollut tällä kertaa suurisuuntaista, sillä kävin paikoissa, joissa olen ennenkin käynyt, mutta ainahan jokainen matka on uusi elämys. Tukholmassa satoi, Helsingin Kaapelitehtaalla oli jopa alle miljoona kummallisesti pukeutunutta otusta ja Schleswig-Holsteinissa oli hienot säät.

Teimme siis pikaristeilyn Tukholmaan, joka on tietenkin hieno kaupunki, mutta en nyt rupea sen nähtävyyksiä rupea kehumaan, katsokaa itse matkailusivuilta. Parhaat tuliaiset ostin keskiaikamuseon kaupasta, vaikka museo onkin remontissa ja sen näyttelystä oli vain pieni osa nähtävissä Sergeltorgetilla. Hyvä syy siis mennä uudestaan, kunhan remontti on valmis.

Kaapelitehtaan kummajaiset olivat tietenkin mangan ja animen eli japanilaisen sarjakuvan ja animaatioiden harrastajia. Useimmat mukana olleet harrastavat myös cosplayta eli pukeutuvat jonkin sarjakuvahamon näköiseksi. Monet puvut vaativat vaatteiden lisäksi monenlaista rekvisiittaa, kuten aseita tai päähineitä. Niitä sitten ostetaan netin kautta tai tehdään itse. Meidänkin perheessä on näitä asuja värkätty... Kirjoitan aiheesta lisää, kunhan luen siitä tehdyn tutkimuksen, joka odottaa yöpöydälläni noin 20 muun kirjan joukossa.

Jos googlaatte kuvahaun sanalla cosplay, niin kuviahan riittää, mutta kannattaa muistaa, että ne tulevat kaikkialta maailmasta; suomalaisessa tapahtumassa oli (onneksi) aika vähän paljasta pintaa. Koko ilmiö on aika mielenkiintoinen ja oli sivistävää nähdä kyseinen suurtapahtuma. Cossaajien joukossa kuljeskelivat jotenkin orvon näköisinä scifi- ja fantasiakirjallisuuden harrastajat, sillä Animecon- ja Finncon-taphtumat järjestettiin yhtä aikaa. Oikeasti Finncon on emotapahtuma, jota on järjestetty jo 15 kertaa. http://2009.finncon.org/ Lyhyen osallistumiseni tapahtumaan kruunasi kolmen scifi-kirjailijan haastattelun seuraaminen. Tosin olin itse lukenut vain Alastair Reynoldsin kirjoja; George R. R. Martiniin ja Adam Robertsiin pitää vielä tutustua. Kiitos muuten mahtavasta iltapäivästä, Tuuli ja Juha!

Schleswig-Holstein on Saksan pohjoisin osavaltio, heti Tanskasta etelään. Jos etsitte lomakohdetta, jossa on sekä maaseutua, kaupunkeja että merenrantaa, niin tässäpä teille sellainen! Itämeren ja Pohjanmeren välinen kaistale on maisemaltaan lempeä, peltojen välissä on metsäkaistaleita ja pian tulee vastaan jokin viehättävä kylä tai isompi kaupunki. Myös merien läheisyys, merenkulku ja kalastus antavat seudulle oman leimansa. Neljä isoa kaupunkia, Flensburg, Schleswig, Lyypekki ja Kiel tarjoavat turistille riittävästi ostosmahdollisuuksia ja museoita, ja sitten voikin mennä pieniin kaupunkeihin ihailemaan, miten siistiä ja nättiä kaikkialla on ja miten ruusut kukkivat pihoilla ja puutarhoissa. Historian havinaa voi kuunnella esimerkiksi linnoissa tai yöpymällä 1500-luvulla rakennetussa majatalossa tai käymällä ihmettelemässä dolmeneita ja viikinkikuninkaiden hautakumpuja. Jos taas kaipaa suurkaupungin ihmeitä, on hansakaupunki Hampuri ihan lähellä etelässä. Suomenkielisessä Wikipediassa on alueesta vain lyhyt selvitys, mutta kun vaihtaa kielen saksaksi, löytyy perusteellisempaa tietoa. http://de.wikipedia.org/wiki/Schleswig-Holstein Kiitos sukulaisille vieraanvaraisuudesta!

Aihetta olisi enempäänkin, mutta yö yllättää ja uni kutsuu. Palataan astialle, kuten eräs ystävä takavuosina sanontaa väänteli.

Virpi