Talvista pyhäpäivää kaikille!

Nyt vihdoin täytän lupaukseni ja viimeistelen syksyn yo-kirjoitusten käsittelemisen, kun kohta pukkaa uusia tehtäviä!

Kuudennessa tehtävässä piti soveltaa kultaista sääntöä ajankohtaiseen kysymykseen terveydenhuollon priorisoinnista. Mielestäni tämä ei ollut kovin helppo tehtävä, mutta ainakin seuraavia elementtejä vastauksessa tuli olla: Kultaisen säännön esittely ja sen verran priorisoinnista, että kirjoittaja osoittaa ymmärtävänsä termin. Itse lähtisin sitten pohtimaan kultaisen säännön ("Niin kuin tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te samoin heille") tulkintaa tarkemmin: usein sitä sovelletaan yksilöetiikkaan, mutta se sopii myös yhteiskunnallisten kysymysten, kuten otsikossa mainitun, pohdintaan. Jos itse olisin terveydenhuollon asiakkaana, kuinka haluaisin tulla kohdelluksi? Vähintään kaksi osuvaa esimerkkiä mukaan, samoin jokin kriittinen näkökulma, niin siinähän se sitten olisi.

Seitsemäs tehtävä kuului: Mitä kymmenen käskyä opettaa Jumalasta? Tässä tarvittiin jotakin taustatietoja käskyistä, ja niistä syntyisi hyvä johdantokappale: juutalaista heimoetiikkaa, joka on pienin muutoksin hyväksytty kristinuskoon ja ymmärretty universaaliksi uskonnoista riippumattomaksi etiikaksi. Muutos on lähinnä kuvakiellon poistaminen ja viimeisen käskyn jakaminen kahtia kymmenluvun säilyttämiseksi. Tässä tehtävässä kuvakieltoa olisi hyvä käsitellä, koska se kuuluu ns. ensimmäiseen tauluun eli jumalasuhteen osastoon. Toisen taulun ihmissuhdekäskyjä tässä ei tarvitsisi tarkastella muuta kuin maininnalla, että se, miten ihminen toimii toisten keskellä on myös asia, joka kiinnostaa Jumalaa, koska hän on nähnyt hyväksi siitä säädöksiä antaa. Varsinaiset käsiteltävät käskyt ovat ensimmäinen, muut jumalat kieltävä ja yhden Jumalan palvomiseen kehottava käsky, sekä tavallaan sitä selittävät säännöt: kuvakielto, Jumalan nimen lausumiskielto ja lepopäivän pyhittämiskäsky. Käsiteltäviä teemoja olisivat näin ollen mm. monoteismi ja Jumalan pyhyys.

Kahdeksanneksi kysyttiin: Mitä piirteitä kuuluu suomalaisten uskonnolliseen identiteettiin oheisen kyselytutkimuksen perusteella? Tutkimuksessa oli käytetty erilaisia ilmauksia, joilla ihminen voi kuvata suhdettaan kristillisyyteen. Tämäkin oli mielestäni vaikea tehtävä, sillä kuinka voi olettaa, että lukiolainen hahmottaisi esim. mitkä käytetyistä ilmaisuista ovat vaikkapa jollekin herätysliikkeille tyypillisiä tai mikä ero on esimerkiksi kristiyn, uskovan, uskovaisen ja uudestisyntyneen kristityn välillä . Tutkimuksen tuloksista kertova taulukko, josta näkee vaihtoehdot, on osoitteessa http://www.uskonnot.fi/raportit/tiedostot/2007/KUVIO_3_identiteetti.pdf. En lähde nyt asiaa tämän tarkemmin puimaan, ottakaa yhteyttä, jos tahdotte lisäselvityksiä.

Yhdeksäs tehtävä (jokeri) saattoi olla jollekulle juuri nappiin, jos oli arvannut perehtyä aiheeseen, ja yleistiedonkin pohjalta jotenkuten vastattavissa: Ranskalainen Alexis de Tocqueville (1805-1859) kirjoitti, että "Maailmassa ei ole maata, jossa kristillinen uskonto vaikuttaisi enemmän ihmisten sieluihin kuin Amerikassa". a) Kuvaa, miten kristinuskon vaikutus näkyy Yhdysvalloissa, b) selvitä, mitkä historialliset syyt selittävät Yhdysvaltojen uskonnollisen tilanteen, ja c) pohdi, miten se eroaa uskonnollisuudesta Euroopassa. Koska tehtävässä on kolme kohtaa, kukin niistä on arvostelussa kolmen pisteen arvoinen. Yksi piste per kohta tuli vastauksesta, jossa on kerrottu joitakin perusasioita USA:n uskonnollisesta monimuotoisuudesta ja aktiivisuudesta ja siitä, että siirtolaiset eri puolilta maailmaa ovat tuoneet sinne mukanaan omat uskonnolliset ryhmänsä. Lisäksi jotain eroista Eurooppaan nähden, esim. että täällä aktiivisuus on toisenlaista ja perinteiset kirkkokunnat enemmän esillä kuin uudet tai uususkonnot. Pisteitä herui lisää, jos kykeni mainitsemaan ja esittelemään Yhdysvalloissa vaikuttavia uskonnollisia ryhmiä ja kuvaamaan kirkon ja valtion suhdetta ja uskonnollisten ryhmien asemaa siellä. Parhaisiin pisteisiin vaaditaan runsaasti faktatietoja ja tietysti valttia on myös ajankohtaisuus: presidentinvaalit nostivat keskusteluun uskonnollisten ryhmien, erityisesti fundamentalistis-konservatiivisten, vaikutuksen politiikkaan.

Viimeinen tehtävä, toinen jokeri, kuului seuraavasti: Länsimaista ajattelua ja kulttuuria on syytetty piittaamattomuudesta ympäristöä kohtaan, mikä on johtanut vakaviin maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin. Länsimaisena uskontona myös kristinusko on saanut osansa näistä syytöksistä. Selitä ja pohdi juutalais-kristillisen perinteen merkitystä ja vaikutuksia ympäristön arvottamista ja suojelua koskevissa kysymyksissä. Koska tehtävänannossa viitataan juutalais-kristilliseen perinteeseen, on luontevaa lähteä Vanhasta testamentista ja siellä erityisesti luomiskertomuksessa, jossa ihminen luodaan luomakunnan keskelle Jumalan tilanhoitajaksi "viljelemään ja varjelemaan" (1 Ms 2:15). Jumala ei siis antanut ihmiselle omistusoikeutta vaan vain käyttöoikeuden luontoon, jota ihmisen tulee kohdella kunnioittavasti, sillä luonto on Jumalan luoma siinä kuin ihminenkin. Myös monissa muissa raamatunkohdissa viitataan luontoon ja eläimiin, esim. lepopäiväkäsky ulottui työtä tekeviin kotieläimiinkin: vetojuhdankin piti saada levätä. Synagogaan sen ei sentään tarvinnut mennä ;) Tästäkään tehtävästä ei ollut kovin helppo saada täysiä pisteitä, sillä tarvitaan hyvää raamatuntuntemusta, jotta voi poimia asiaan liittyviä kohtia. Joka tapauksessa hyviin pisteisiin vaadittiin myös kriittistä otetta eli kannan ottamista otsikossa mainittuun näkökulmaan, joka mukaan kristinusko on osasyyllinen ympäristöongelmiin.

Ja lopuksi palaan ykköstehtävään, jossa kysyttiin siialaisuuden ja sunnalaisuuden eroja. Nämä islamin kaksi pääsuuntausta syntyivät varsin pian Muhammedin ajan jälkeen. Erimielisyyttä aiheutti kysymys M:n seuraajasta, sillä häneltä ei jäänyt miespuolista perillistä. Sunnalaiset hyväksyivät kalifin valitsemisen vaaleilla, shiialaisille kelpasi vain Ali, M:n serkku ja vävy, ja hänen jälkeläisensä. Myös imaamikäsityksessä on erja: sunnalaisille imaami on lähinnä rukouksen johtaja, joka ei välitä uutta ilmoitusta Jumalalta. Sunnaa, Koraania selittävää teosta, joka sisältää mm. kertomuksia Muhammedin tekemistä ratkaisuista, arvostetaan suuresti. Shiialaisille imaami on hengellinen johtaja, joka voi tuoda esiin uutta sanomaa Allahilta. Heille Sunna on vähemmän tärkeä. Shiialaisuus jakaantuu 12 imaamin shiaalaisuuteen ja 7 imaamin shiialaisuuteen. Aiheeseen pääsee nopeasti käsiksi seuraavasta artikkelista: http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/islam/hyvatietaaislamista11.pdf
tai tästä: http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view?religionId=9.

Huomasin muuten vasta nyt, että olen tullut selittäneeksi viitostehtävän kahdesti syksyn mittaan. Toivottavasti en ole puhunut itseni kanssa ristiin!

Virpi