perjantai 11. marraskuuta 2011

Kirkolliskokousviikon ynnäilyä

Tervehdys, Lukijat. Kirjoitin teille jo maanantaina, mutta joku häiriöpeikko nielaisi pitkän tekstini, mistä suutuin niin, että menin nukkumaan, ja vasta nyt kykenen jatkamaan. Siis en kyllä nukkunut koko tätä väliaikaa...

Tämä kirkolliskokousviikko on nelivuotiskauden viimeinen, joten tunnelmat ovat hiukan haikeat. Täällä on saanut tutustua moniin mielenkiintoisiin ihmisiin ja joistakin on tullut suorastaan ystäviä. On ollut välillä raskasta ja väsyttävää, mutta monesti myös hauskaa ja innostavaa. Moni edustajakollega on kiittänyt erityisesti valiokuntatyöskentelyä mielekkääksi, ja itsekin voin sanoa samaa.

Yllättävän moni nykyisistä edustajista ei enää asetu ehdolle, kuka mistäkin syystä. Joillakin ne liittyvät ikään ja terveyteen tai työesteisiin, jotkut ovat jo tehneet mielestään riittävän pitkän rupeaman, ja saattaapa jollakulla olla mielessä kyllästymistäkin. Puhuttuani asiasta monien kanssa tulee sellainen vaikutelma, että nuoremmasta päästä olevat edustajat ovat jatkohaluisempia, mikä on tietysti hyvä ja luonnollista. Toivottavasti uusien ehdokkaiden joukkoon saadaan enemmänkin nuoria ihmisiä. Ikä tuo kokemusta ja saattaa siis tuoda viisauttakin, mutta olisi hyvä, että nuorempienkin ääni kuuluisi. Olisi myös hyvä, että ehdokkaiden joukossa olisi naisia runsaasti, koska ainakin tällä kaudella meitä oli edustajissa selvästi vähemmän kuin miehiä. Jos Sinä, Lukija, olet ihminen, joka voisi antaa viisautensa ja aikansa työhön kirkon hyväksi ja sinulla on kokouskärsivällisyyttä, niin asetu ehdokkaaksi! Vaalilistojen pitää olla valmiina joulukuun puolivälissä ja vaalit ovat helmikuussa. http://evl.fi/evlfi.nsf/Documents/5245804B150DA049C22574240028FCE3?openDocument&lang=FI

Tällä viikolla meillä oli käsiteltävänä vain joitakin uusia asioita, sillä entiset pitää saada päätökseen ennen kauden vaihdosta. Kirkkohallitukselta tuli tietenkin ensi vuoden talousarvio ja lähivuosien toiminta- ja taloussuunnitelma ja lisäksi muutama asia, jotka saatiin nopeasti käsiteltyä. Sellaisia olivat parin viittomakielisen käännöksen hyväksyminen ja yksi ohjesääntömuutos sekä lainmuutos, jolla helpotettiin Suomessa asuvien ulkomaalaisten liittymistä Suomen luterilaisen kirkon jäseniksi. Näitä voisi selostaa pitkäänkin, mutta kirjoitan vain pari sanaa viimeksi mainitusta. Jos jotakuta Lukijaa jokin muu asia kiinnostaa, voi esittää toivomuksen, niin kerron sitten lisää.

Mainittu lakimuutos ei ehkä vuosittain koske suurta ihmismäärää, mutta se on periaatteellisesti tärkeä. Tähän asti ulkomaalainen on voinut liittyä kirkon jäseneksi vain, jos hänellä on Suomessa kotikunta. Maahanmuuttaja on tietenkin voinut osallistua jumalanpalveluksiin ja kaikille avoimiin kirkon työmuotoihin, mutta ei viralliseen päätöksentekoon eikä ehtoollisellekaan ellei ole sattunut olemaan sellaisen kirkon jäsen, jonka kanssa meillä on olemassa ehtoollisyhteys. Maahanmuuttaja, joka on asunut esim. vastaanottokeskuksessa ja on halunnut tulla kristityksi, ei ole voinut liittyä kirkkoon eikä häntä ole voitu kastaa. Tosiasiassa kasteita on jonkun verran toimitettu, mutta kasteen yksi merkitys, seurakuntaan liittäminen, on jäänyt silloin puuttumaan. On siis vallinnut outo tilanne, että hallinnolliset seikat ovat estäneet yhden kirkon ydinasioista, uusien jäsenien kutsumisen ja vastaanottamisen. Nyt lakimuutos korjaa tämän epäkohdan ja toteaa, että ulkomaalainen voidaan ottaa kirkon jäseneksi, kun hän on osallistunut seurakunnan toimintaan kolmen kuukauden ajan ja hänellä on ymmärrys uskon sisällöstä. Äänioikeus ja vaalikelpoisuus tulevat kuitenkin mahdollisiksi vasta, kun henkilöllä on virallinen kotipaikka ja hänet voidaan merkitä vaaliluetteloihin.

Säästän sekä teitä, Lukijat, että itseäni ja pidän tauon. Palaan linjoille! Toivottavasti Blogger toimii nyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti