Välipalaksi tähän sopinee omenapiirakan resepti. Tämä on helppo ja maultaan erinomainen piirakka. Olen kokeillut lukuisia ohjeita, monimutkaisiakin ja kalliimmista aineksista, mutta palaan aina tähän. Ohje on kopsattu jostakin lehdestä vuosia sitten.
Omenapiirakka
Sekoita 9 dl:aan vehnäjauhoja 2 tl soodaa, 2 tl kanelia ja 2 tl vaniljasokeria. Sekoita tilavassa kulhossa 6 dl piimää, 3/4 dl öljyä, 3 dl sokeria ja jauhoseos. Kaada taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Kuori ja viipaloi muutama omena, niin paljon, että saat taikinan pinnan peitettyä omenapaloilla. Ripottele pinnalle fariinisokeria tai muuta ruskeaa sokeria noin ½ dl. Paista uunissa 200 asteessa 25 - 30 minuuttia. Syö sinällään tai vaikka jäätelön kera. Sopii pakastettavaksi, mutta tietysti sokeri vähän tahmaantuu.
Pitemmittä jorinoitta jatkan yo-kirjoitustehtävistä ennen kuin aihe tyystin vanhenee ja lakkaa kiinnostamasta ketään. Kolmannessa tehtävässä oli aineistona kuva, joka voitte katsoa vaikka osoitteesta http://abitreenit.yle.fi/files/abitreenit/evlut_uskonto_syksy_2008.pdf. Siellä ovat tietenkin myös tehtävät alkuperäisessä sanamuodossaan. Kolmostehtävässä piti nimetä kuvan esittämästä alttaritilasta kuusi kalustetta ja selittää, miten ne liittyvät jumalanpalveluselämään. Maininta alttaritilasta oli hiukan hämäävä, sillä käytännössä tehtävässä voi käsitellä kaikkea kuvassa näkyvää, myös penkkejä, vaikka ne eivät tarkkaan ottaen kuulukaan alttarialueeseen. Tehtävä oli sikäli yksinkertainen, että jokaisesta mainitusta ja riittävällä tavalla selitetystä asiasta voi saada pisteen (siis tietenkin vain kuuteen asti). Toisaalta joillakin vastaajilla voi olla vaikeuksia löytää kuutta asiaa, jos maininta alttaritilasta hämäsi. Kuvan esittämässä kirkossa on myös perinteestä poiketen ja ehkä hämäävästi lukupulpetti ja saarnastuoli samalla puolella kirkkoa. Melkoista kirkkotilaan perehtymistä vaati myös löytää kastemalja alttarialueelta, sillä kivisenä se on kuvassa melko huomaamaton (katso urkujen ja alttarin puoliväliä). Kalusteet, joita tehtävässä voi käsitellä, ovat alttari, alttarikaide, lukupulpetti, saarnastuoli, urut, kastemalja, alttaritaulun korvaava risti, kuoron istuimet ja seurakuntalaisten penkit. Moni on varmasti myös käsitellyt, kynttilöitä, kukkia ja kirkkotekstiilejä. Sekin luullakseni käy, jos vain tietoa vaikkapa kirkkotekstiilien mekityksestä ja niissä käytetyistä symboleista on riittävästi. Jumalanpalveluksen elementtejä ovat liturgia, saarna tai opetus, rukous, musiikki, sakramentit kaste ja ehtoollinen sekä Raamatun luku. Nämä asiat kuuluvat tai ovat yhteydessä kristilliseen oppiin, joten kirkkotila kalusteineen heijastelee monella tavalla kristinuskon sisältöä.
Neljännessä tehtävässä piti selittää lyhyesti kolmen henkilön merkitystä länsimaisen kirkon historiassa. Henkilöt ovat Augustinus, Franciscus Assisilainen ja Pyhä Birgitta. Tehtävä on sinänsä selkeä eikä kirkkohistoriaan perehtyneelle tuota ongelmia, mutta epäilen, että moni yo-kokelas ei ollut riittävän perehtynyt. Kirkkohistorian kurssi on laaja ja jos halutaan ehtiä yhtään nykypäivää käsitellä, yksittäisten pyhimysten esittely kyllä jää kurssilla tekemättä. Omassa opetuksessani yritän hiukan valottaaa pyhimysuskoa ja sen historiaa ja kertoa muutamista pyhimyksistä, joten varmasti kyseiset kolme henkilöä ovat piipahtaneet tunnilla, mutta vastaukseksi asti - tuskinpa. Kuitenkin ko. henkilöt eittämättä ovat vaikuttaneet kirkon historiaan ja kehitykseen ja ansaitsisivat tulla käsitellyiksi!
Aurelius Augustinusta pidetään lännen kirkon merkittävimpänä kirkkoisänä ja huomattavana filosofina. Kirkkoisiksi sanotaan niitä vanhan kirkon teologeja, jotka opetuksillaan vaikuttivat kirkon uskon kehitykseen - jotkut tosin siten, että heidän käsityksensä osittain kiistettiin. Augustinusta esitellään ja pohditaan monilla nettisivuilla, mutta jo Wikipedian perusteella saa hänestä hyvän käsityksen: http://fi.wikipedia.org/wiki/Augustinus. Aurelius Augustinus oli 300-luvun lopulla ja 400-luvun alussa elänyt Hippon piispa, jolta on säilynyt nykypäiviin useita satoja tekstejä, ja muutamia hänen teoksiaan on suomennettukin. Näistä tärkeimmät ovat Tunnustuksia (Confessiones) ja Jumalan valtio (De civitate Dei). A. A. liittyi opetuksissaan Uuden testamentin paavalilaiseen traditioon ja puolestaan vaikutti paljon reformaattoreihin, kuten Lutheriin. Augustinuksesta kiinnostunut löytää myös hänestä kirjoitettua kirjallisuutta. Lyhyt, mutta kiinnostava on Jostein Gaarderin Vita Brevis, jossa A. A:n hylätty rakastajatar Floria Aemilia komentoi kirpeään sävyyn Tunnustuksia-teoksessa esitettyä versiota heidän yhteisestä ajastaan.
Franciscus oli kotoisin Italian Assisista, varakkaan kauppiaan poika, joka sanoutui irti perheyrityksestä, sitoutui äärimmäiseen köyhyyteen ja alkoi saarnata hengellistä uudistusta. Tämä tapahtui 1200-luvun taitteessa, ja jo saman vuosisadan aikana fransiskaanien kerjäläisveljistö levisi yli koko Euroopan ja vaikutti syvällisesti uskonnolliseen ajatteluun ja käytännön työhön. Mitään omistamattomat "vähäisemmät veljet" sitoutuivat työhön köyhien auttamiseksi. Franciscuksesta ja hänen perustamastaan järjestöstä on paljon tietoa netissä ja paljon kirjallisuutta, suomeksikin. (Ja erityisen runsaasti tietysti erikielisillä roomalaiskatolisilla sivustoilla.) Franciscuksen tunnetuin teksti on nimeltään Aurinkolaulu, ja siinä ilmenee hänen kuuluisa luonnonrakkautensa. Franciscus näki luonnon ihmeellisyydessä Jumalan ja liittyi koko luomakunnan Jumalaa ylistävään kuoroon. Hänet kuvataan usein saarnaamassa linnuille; ehkä hauskin Franciscus-legenda on tarina Gubbion sudesta: paha ihmisiä syövä susi tekee parannuksen pyhimyksen nuhdeltua sitä. Katso Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Franciscus_Assisilainen.
Pyhä Birgitta on näistä kolmesta maantieteellisesti meitä lähin, sillä hän oli ruotsalainen aatelisnainen. Kasvatettuaan lapsensa ja jäätyään leskeksi hän antautui uskonnolliselle kutsumukselleen ja muutti loppuelämäkseen Roomaan - jossa hän muuten ei tavannut paavia, sillä tämä oli tuohon aikaan Avignonissa Ranskan kuninkaan pakottamana. Paavin paluu oli yksi Birgitan tavoitteista, muita olivat kirkon itsenäistyminen maallisen vallan alta ja oman luostarijärjestön perustaminen. Birgitta oli sananmukaisesti visionääri, sillä hänen kerrotaan nähneen ilmestyksiä jo lapsuudestaan asti. Tämä oli tärkeä peruste sille, että Birgitta julistettiin pyhimykseksi 1300-luvun lopussa, varsin nopeasti kuolemansa jälkeen. Hän ei ehtinyt itse asua perustamassaan ruotsalaisessa Vadstenan luostarissa tai vierailla Naantalin birgittalaisluostarissa, mutta järjestö toimii edelleen. Birgitta julistettiin Euroopan suojeluspyhimykseksi vuonna 1999 ja vuosi 2003 oli hänen juhlavuotensa. Naantalin luostarikirkko on tätä nykyä Naantalin seurakunnan kirkkona. Netissä on paljon aineistoa, katso vaikka Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4_Birgitta.
Olen taas käyttänyt paljon aikaa taustatietojen tarkistamiseen ja delicious-tallenuksiin, joten jos, hyvä lukijani, haluat lisätietoja muualtakin kuin Wikipediasta, katso kirjanmerkkejäni osoitteesta http://delicious.com/virpiloi. Käytä hakusanoina Augustinusta, Franciscusta ja Birgittaa. Tapaamisiin!
Virpi
Tekstit
