Lisää raparperijuttuja

Raparperiohjeita on näin alkukesästä joka paikka täynnä, joten hypätkää nämä yli, jos kyllästyttää. Jos ei kyllästytä tai joka paikka pursuaa raparperia, niin simantyyppistä juomaa voi tehdä vaikka seuraavan ohjeen mukaan. (Jos jollakulla on vielä marjoja pakasteessa; meillä ei ole kuin karpaloita ja saattaa olla, että niistä tulisi raparperin kanssa aika tuikea juoma!)

Raparperi-marjasima

1 kg raparperia paloiteltua
2 l pakastemansikoita tai 2 l mustikoita (pakastemustikoita 400-500 g)
300 g hienoa sokeria
400-500 g fariinisokeria
½ tl hiivaa
6-7 l vettä

Sekoita sokeri, marjat ja raparperi. Kaada kiehuva vesi päälle (tai osa vedestä, koska annos on iso). Anna jäähtyä ja siivilöi. (Lisää loput vedestä.) Liuota hiiva kädenlämpöiseen mehuun ja anna siman käydä huoneenlämmössä noin 12 tuntia. Pullota ja säilytä kylmässä, juoma valmistunee muutamassa päivässä.

Seuraava ohje kannattaa ehkä kuitenkin panna merkille, sillä se on suomalaisittain poikkeuksellinen tapa tarjota raparperia, Hollannista peräisin. Hollantilainen pullakulttuuri, tai sen puute, on ihan oma lukunsa. Perinteisesti kuulemma vieraille on kahvin kera tarjottu keksi peltirasiasta, josta osansa piti ottaa nopeasti, ettei kansi napsahtanut sormille... Totta tai ei, hollantilaiset eivät ole mitään torttukansaa, siellä ei harrasteta syntisiä leivoskahviloita. Liekö tuolla juurensa reformoidun kristillisyyden perinteessä. Kotona ei leivota ja kaupan tortut ovat useimmiten ylimakeita keinokermavirityksiä. No, ehkä pikkuisen liioittelen, sillä yksi positiivinen poikkeus on, nimittäin Limburgista kotoisin oleva Vlaai, joka muistuttaa hiukan meikäläistä marjapiirakkaa. Pohja on ohut ja päällä on maltillinen kerros jotain hyvää, yleensä marjaa tai hedelmää, mutta eri vaihtoehtoja on paljon. Mutta siitä toiste ehkä lisää. Siispä raparperipiirakkaan en ole siellä törmännyt, mutta raparperi tuotiin ravintolassa pöytään kompottina liharuoan yhteydessä. Perinteinen ruokatarjoomus sisältää monta kippoa, jossa erilaiset perunat ja kasvislisäkkeet ovat asiakkaan itsensä annosteltavissa. Tässä kaikille kiinnostuneille kompotin ohje Barbara Bloemin kirjasta The Dutch Cookbook (kustantanut Van Dishoeck 1988).

Raparperikompotti

1 kg rapareria
3 dl vettä
4 rkl sitruunamehua
175 g sokeria
1 rkl suurustavaa maissijauhoa (jos ei sitä ole, niin laita perunajauhoa, rakenne tosin tulee hiukan erilaiseksi, mutta maku lienee sama)
2 rkl valkoviiniä
ripaus kanelia

Putsaa raparperi ja leikkaa kolmisenttisiksi paloiksi. Laita palat kattilaan veden ja sitruunamehun kanssa ja kuumenna hitaasti kiehuvaksi. Lisää sokeri ja peitä kattila kannella, anna kiehua lempeällä lämmöllä 7-8 minuuttia tai kunnes raparperi on pehmeää. Nosta raparperipalat vadille, sekoita suurustusjauhot viiniin ja tämä kattilassa olevaan mehuun. Kiehauta. Kaada liemi raparperien päälle ja ripottele pinnalle kanelia.

Jos raparperit menevät möyhyksi, ei haittaa. Valmista kuten meikäläinen kiisseli, mutta tarjoa siis pääruokien lisukkeena. Jos joltakulta hollannin kieli taipuu niin lisää reseptejä löytyy, kun googlaa sanalla "rabarbercompote". Yhdessä ohjeessa näytti olevan mukana myös inkivääriä. Voisi olla hyvää!

Kylmänä päivänä

ehtii kirjoittaa vaikka pari ruokaohjetta. Facebookissa on jaettu raparperipiirakan ohjeita, mutta joku kaipaili myös mehureseptiä. Lupasin laittaa sen tänne, niin että se on tallessa kauemmin kuin Facebookin postaukset, mutta nyt ylitänkin lupaukseni ja laitan useamman ohjeen, kun noita näyttää olevan kokoelmissani. Ensimmäinen ohje on saatu otsikossa mainitulta henkilöltä, ja mehu on ihanan väristä ja makuista. Jos joku suunnittelee boolikutsuja kesäksi, niin tässäpä mainio ainesosa:

Sannan äidin rarperimehu

Laita astiaan vajaa kilo pieniä raparperinpaloja ja kaada päälle litra vettä sekä 2 tl sitruunahappoa vesitilkkaan liuotettuna. Peitä ja anna mehustua kylmässä pari vuorokautta. Siivilöi, sokeroi ja pullota. Sokeria voi käyttää vaikkapa 4 dl per mehulitra. Kummentamaton mehu ei säily kovin kauan, joten jos et aio juoda sitä kohtsillään, pakasta se. Laimenna tarjolle tuodessasi tarpeen mukaan.

Arkistostani löytyi myös jostakin käsin kopsattu höyrymehuohje ja siitä viritelty booli. Tämä ohje on niille, joilla on isommat raparperipuskat kuin minulla.

Raparperihöyrymehu

Huuhtele ja paloittele 5 kg raparperia. Kaada ne kerroksittain sokerin (1½ kg sokeria ja 2 dl fariinisokeria tai siirappia) kanssa mehustimeen siten, että ylin ja alin kerros ovat raparperia. Keitä noin 20 min, kunnes mehua alkaa muodostua, mutta kaada ensimmäinen mehuerä takaisin kattilaan, jotta sokeri liukenee tasaisesti. Keittele tunnin ajan ja valuta mehu vähitellen kattilaan, kiehauta ja pullota.

Henk. koht. en tosin ymmärrä tuota kiehauttamista, sillä mehuhan tulee maijasta jo muutenkin kiehuvana. Laskisin siis mehun suoraan kuumiin pulloihin. Kätevin pullojen desinfiointitapa on kuumentaa pestyt pullot sähköuunissa himpun yli sadassa asteessa. Saattaapi myös olla, että tekisin mehun tässä vaiheessa ilman sokeria ja lisäisin makeutuksen vasta tarjoiluvaiheessa. Steriileissä pulloissa, jotka on suljettu keittämällä steriloiduilla korkeilla, mehu säilynee sokerittakin.

Booli

5 dl raparperihöyrymehua
5 dl vettä
1 l ananas- tai omena- tai mansikkamehua
1 l sitruunakivennäisvettä
mansikoita, jäitä

Seuraavan ohjeen mukaista mehua tarjosin viime kesänä perhejuhlissa hyvällä menestyksellä.

Raparperijuoma ja variaatio

2 kg raparperia paloiteltuna
12 dl vettä
1 kanelitanko
5-6 dl sokeria
Tarjoiluun: sitruunalla maustettua kivennäisvettä

Keitä raparpereja kanelivedessä hiljalleen puolisen tuntia. Siivilöi, lisää sokeri ja keitä vielä 10 minuuttia. Laimenna tarjoiluvaiheessa vedellä tai sitruunakivennäisvedellä.

Samalla menetelmällä voit tehdä mansikkamehua: jätä kaneli pois ja laita raparperin joukkoon yhden sitruunan mehu ja litra perattuja mansikoita.

Simantyyppisiä ohjeitakin näyttää olevan, mutta niihin palaan myöhemmin, sillä nyt täytyy lähteä ilahduttamaan perheen kesätyöläistä lämpimäisillä. Ehkä poimin samalla raparperja ja innostun mehuntekoon!

Keittiöhengettärenne
Virpi